Tilaa Lehti!

Selvitys: Lehtien ja kirjojen alv:n laskeminen nollaan voisi tuoda media-alalle satoja työpaikkoja

"Meidän ensisijainen ehdotuksemme on, että alv-kantoja lasketaan nyt, kun se on mahdollista", sanoo Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.

Ajankohtaiset

Mitä tapahtuisi, jos kirjojen ja lehtien arvonlisävero pudotettaisiin Suomessa nollaan nykyisestä kymmenestä prosentista?

Medialiitto teetti asiasta selvityksen konsulttiyhtiö EY:llä. Sen tuottaman arvion mukaan alv:n nollaus kasvattaisi kirja- ja lehtialan nettomyyntiä 104 miljoonalla eurolla vuonna 2023 verrattuna tilanteeseen, jossa verotaso pysyy entisellään. Henkilöstön määrä taas kasvaisi noin 450 henkilötyövuodella.

EY arvioi, että veroalennus siirtyisi osittain kuluttajahintoihin ja hinnat laskisivat muutamalla prosentilla.

Jos hinnat eivät alenisi, veroalennus voisi raportin mukaan silti parantaa alan kannattavuutta, julkaisujen määrää ja laatua sekä lisätä journalismiin kohdennettuja investointeja.

Arvonlisäveron alennusta mediatuen epäsuorana muotona on kritisoitu siitä, ettei sen kohdistumisesta journalismiin ole takeita. Miten arviossa on päädytty siihen, että veroalennus menisi työntekijöiden palkkaamiseen?

– Jokainen yritys varmaan haluaisi tehdä investoinnin, johon ei tarvitse yhtään työntekijää lisää, mutta sisältöbisneksessä se on vähän haastavaa, Medialiiton ekonomisti Elias Erämaja sanoo.

”Journalismin puolella on vielä kirja-alaa todennäköisempää, että euro suuntautuu työllisyyteen.”

Erämajan mukaan raportin tulos on kattavaan taloustieteelliseen kirjallisuuskatsaukseen perustuva paras arvio. Siinä on oletettu, missä määrin alennus menee kuluttajahintoihin, miten kuluttajat reagoivat tähän ja miten myynnin kasvu vaikuttaa työllistämiseen.

– Journalismin puolella on vielä kirja-alaa todennäköisempää, että euro suuntautuu työllisyyteen, hän sanoo.

Raportin mukaan alv:n alentamisen vaikutus julkisiin menoihin on epäselvä. Se vähentää välittömästi verotuloja, mutta voi lisätä niitä toisaalla työllisyyden ja liikevaihdon kasvun ansiosta.

Myös liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime viikolla raportin, jossa arvioidaan pohjoismaisen mediatukimallin vaikuttavuutta ja vertaillaan mediatuen muotoja eri maissa.

Raportin mukaan mediatuet eivät nykytasolla ole vaikuttavia ja tehokkaita elinkeinopoliittisilla kriteereillä. Sen mukaan tuki voi kuitenkin olla perusteltua muiden tavoitteiden, kuten tiedonvälityksen monimuotoisuuden, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmista.

Medialiiton toimitusjohtajan Jukka Holmbergin mukaan liiton päätavoite mediapolitiikassa on lehtitilausten ja kirjojen alv:n laskeminen nollaan. Tämä olisi perusteltua ei vain tavanomaisena yritystukena vaan demokratiatukena.  

– LVM:n raportistakin käy ilmi, että Suomessa tuki painottuu muita Pohjoismaita vahvemmin yleisradioyhtiölle ja että meillä on myös muita korkeammat alv-kannat. Meidän ensisijainen ehdotuksemme on, että niitä lasketaan nyt, kun se on mahdollista.

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi huhtikuussa direktiivin, jonka perusteella EU:n jäsenvaltiot voivat alentaa lehtien ja kirjojen alv:n nollaan. Direktiivi astui voimaan heti.

– Suora mediatuki voi olla lisäkeino, mutta kuten raporttikin esittää, se ei ole kovin tehokas ja siihen liittyy hankaluuksia. Alv:n lasku on helppo hallinnollisesti ja kilpailuneutraali. Lukija kohdentaa tuen päättäessään, mikä sisältö on maksamisen arvoista. Suorissa tukiratkaisuissa valtiovalta jollakin mekanismilla päättää, että tämä journalismi on tukemisen arvoista.

Holmbergin mukaan ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä, että alv:n alentaminen tai suora mediatuki etenisi tällä hallituskaudella.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan esittämä mediatuki tyssäsi puoliväliriiheen, ja valtiovarainministeri Annika Saarikko on todennut, että alv-alennusta harkitaan vasta seuraavassa hallitusohjelmassa.  

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.