Tilaa Uutiskirje!

Sekuntivideoita nuorten uutisnälkään

Näkökulmat

Kirjoittaja on dosentti ja tiedotusopin lehtori Tampereen yliopistossa.

Belgialainen yleisradioyhtiö VRT otti todesta sen, että youtubet, facebookit ja muut sellaiset eivät ole vain julkaisualustoja, vaan niiden myötä muovautuu uusi viestintäkulttuurinen käyttäytymismalli.

Yhtiö totesi, ettei uusiin tapoihin tottunutta nuorisoa tavoiteta perinteisillä ilmaisumuodoilla ja julkaisuilla. VRT:n ideoista tavoittaa 16–24-vuotiaita on hyötyä verkkolehdillekin.

Huomionarvoista on, että VRT keskittyi Facebookiin eikä Twitteriin, sillä päinvastaisista väitteistä huolimatta FB on yhä laajalti käytetty kohderyhmänsä keskuudessa.

Kehitystyössä aprikoitiin jopa perinteisen verkkosivun tarpeellisuutta. Kun jutun linkkiä klikataan sosiaalisessa mediassa, on käyttäjän kannalta toisarvoista, missä juttu sijaitsee. Julkaisun kotisivu ei sinällään kiinnosta.

Belgian yleisradioyhtiö totesi, ettei uusiin tapoihin tottunutta nuorisoa tavoiteta perinteisillä ilmaisumuodoilla ja julkaisuilla.

Uusia hankkeita ideoitiin kohderyhmän edustajien kanssa, ja liikkuva kuva todettiin hyväksi esitystavaksi. Yksi VRT:n projektin tulos onkin Ninjanieuws-palvelu, joka tarjoaa uutisia mobiilivideoina. Palvelu toimii sekä Instagramissa että Snapchatissa.

Uutisvideot keskittyvät yhteen asiaan, sillä niiden pituus on lyhimmillään kymmenen sekuntia. Tässä ajassa pyritään silti esittämään uutisasia kunnolla kuvan, äänen ja tekstin avulla. Pikakokeilun perusteella klipit toimivat hyvin puhelimella.

Projektin toinen kokeilutuote on Facebookiin tukeutuva uutispalvelu Sambal. Ulkoisesti itse asiassa melko perinteisen näköinen sivusto hyödyntää sekin runsaasti videoita ja etenkin lyhyen kerronnan mallia. Sisältö on selvästi rakennettu kohderyhmän kevyemmästä elämänpiiristä, kun Ninjanieuws käsittelee yleisuutisia maailmanpolitiikasta lähtien.

Yrityksen ja erehdyksen menetelmällä päädyttiin malliin, jossa Sambal-palvelua päivitetään jatkuvasti eikä kerran päivässä, kuten alun perin suunniteltiin. Juttujen jakaminen edelleen on tehty helpoksi ja joitakin juttuja päivitetään vain palvelun Facebook-sivulle.

Uusien sisältöpalvelujen vaatima työmäärä ei ole vähäinen, havaitsivat myös VRT:n projektin tekijät. Yhden Ninjanieuws-uutisvideon tekemiseen meni tyypillisesti kaksi tuntia – ja sillä sai aikaiseksi siis yhden enintään 15 sekunnin sisältöpalasen palveluun. Tällaisella tuotantoaikataululla ei pystytä tekemään jatkuvasti päivittyvää uutispalvelua vikkelästi verkossa liikkuville ihmisille.

Ratkaisuksi yritetään luoda työväline, jolla videoiden editointia osaamatonkin kykenisi tuottamaan palveluun multimediauutisen.

Yhden Ninjanieuws-uutisvideon tekemiseen meni tyypillisesti kaksi tuntia – ja sillä sai aikaiseksi siis yhden enintään 15 sekunnin sisältöpalasen palveluun.

Projektin kolmas ulottuvuus ei ole julkaisu vaan sitouttamishanke. Open VRT pyrkii saamaan kohderyhmään kuuluvaa väkeä mukaan tuottamaan sisältöjä VRT:n palveluihin. Nuorille tarjotaan mahdollisuus blogata, tehdä videoita tai julkaista valokuvia VRT:n sivuilla.

Kaikki VRT:n hankkeet ovat betaversioina verkossa, mutta niiden ilmiasut eivät sinänsä ole radikaalisti uusia. Sen sijaan hankkeiden perusajatukset, yhtäältä kohderyhmän osallistaminen ja toisaalta irtautuminen konventionaalisesta emojulkaisuajattelusta, ovat harkitsemisen arvoisia digistrategian suuntia.

 

Boston Globe ja neljä verkkopalvelua

Myös Boston Globe on ryhtynyt määrätietoisesti purkamaan perinteistä yleissanomalehden konseptia verkossa.

Jo viime syksynä lehti käynnisti nuoremmalle lukijakunnalle suunnatun BDCWire-sivuston, jonka sisältö keskittyy viihteeseen. Vastikään Globe avasi BetaBoston.com-sivuston, joka on suunnattu seutukunnan teknologia- ja bioteknologiateollisuudelle.

Myöhemmin keväällä on luvassa katolilaisuuteen keskittyvä sivusto. Ja jo pitkäänhän Globella on ollut sisarsivustona perusverkkolehteä eläväisempi selailusivusto Boston.com.

Globen verkkolehti toki edelleen säilyy ja on luonteeltaan kattava uutissivusto. Erillissivustojen tausta-ajatuksena on, että verkossa kannattaa tavoitella erityisyleisöjä eikä olettaa yleisön olevan yhtenäinen massa.

 

Twiittaajat jakautuvat leireihin

Yleisöjen erilaisuus on huomionarvoista myös sosiaalisessa mediassa. Pew-tutkimuskeskus on hahmottanut kuusi erilaista tapaa, joilla Twitterin käyttäjät käyvät keskusteluja.

Tyypillistä on esimerkiksi twiittajien jakautuminen kahteen vastakkaiseen leiriin, joilla on vain vähän yhteistä.

Näin käy helposti vaikkapa poliittisissa väittelyissä. Vastaavasti kiinteät keskustelut syntyvät, kun twiittajia yhdistää jokin kaikille myönteisesti läheinen teema. Tällaisia ryhmiä syntyy – ja voidaan synnyttää – vaikkapa harrasteisiin liittyen.

Verkkolehtien kannalta kiinnostava keskustelutyyppi voisi olla yhteisöryhmä. Sellainen syntyy Pew’n mukaan esimerkiksi paikallisista kysymyksistä, ja niitä voi olla useitakin löyhästi toisiinsa liittyen.

”Yleisradioverkostoksi” (broadcast) Pew nimittää Twitter-keskusteluja, joissa keskustellaan ennen muuta valtamedian julkaisemista uutisista. Muut kaksi Twitter-keskustelujen tyyppiä ovat Pew’n mukaan brändiryhmittymät, joissa sekalaiset seuraajat twiittaavat esimerkiksi julkkiksista, ja tukiverkostot, joiden ytimessä ovat esimerkiksi yleisön kysymyksiin vastailevat yritysten edustajat.

Pew’n mukaan heidän tutkimuksensa auttaa ymmärtämään sosiaalisen median viestintäkulttuurin moninaisuutta – mikä ei ole haitaksi verkkolehtienkään some-strategioiden kehittelyssä.

 

Ihmisavusteinen uutistoimittaja

Se ei ole erityistä, että Kaliforniassa helmikuussa sattunut maanjäristys uutisoitiin Los Angeles Timesin verkkosivulla vain muutama minuutti tapahtuman jälkeen. Se sen sijaan on huomionarvoista, että uutinen tehtiin ihmiskäden koskematta.

Uutisen generoi LA Timesin sivulle algoritmi, jonka lehden toimittaja oli kirjoittanut.

Jutussa oli paitsi teksti ja otsikko myös kartta. Tiedot tulivat Yhdysvaltain viranomaisten tietokannasta. Niinpä jutun kirjoittajaksi merkitty toimittaja oli tuon aamuöisen uutisjutun syntyessä mahdollisesti kotonaan uinumassa.

LA Timesissa tällaista automaattiseen datan käsittelyyn perustuvaa uutisointia kutsutaan ”ihmisavusteiseksi journalismiksi”. Lehti käyttää vastaavanlaisia menetelmiä myös rikosuutisten seurantaan. Forbes.com puolestaan tuottaa baseball-uutisia samantapaisella menetelmällä.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast