Sanomalehti Keskisuomalaisen kuvatuottaja Hanna Marjanen, Helsingin Sanomien valokuvaaja Mika Ranta sekä Ylen kuvanhallinnan esimies Martti Lyyra antavat vinkkejä sanomalehdille, jotka pohtivat oman kamerakopterin hankkimista.
1. Pienestäkin kuvauskopterista on hyötyä
Drooneilla saa Mika Rannan mukaan ainutlaatuista kuva- ja videomateriaalia – olkoonkin, että ihmisen kuljettamasta helikopterista saa hänen mielestään kuvattua vieläkin parempaa.
– Ilmeistä on, että laite on hintaansa nähden erittäin hyvä hankinta. Enää tuskin kannattaa hankkia kovin isoa kopteria, koska pienetkin ovat todella laadukkaita lento- ja kuvaominaisuuksiltaan, Ranta sanoo drooneista.
”Ilmeistä on, että laite on hintaansa nähden erittäin hyvä hankinta.”
Myös Martti Lyyra nostaa pienten koptereiden hyvät puolet esiin.
– Pienempi voi olla alttiimpi sääolosuhteille, mutta on muuten helpompi operoida, eikä kevyempänä aiheuta niin paljon vahinkoa pudotessaan. Harjoittelu kannattaa aloittaa halvemmalla, sillä vahinkoja sattuu.
2. Perehtykää lentotoimintaan
Ennen kameradroonin hankkimista tai ainakin sillä kuvaamisen aloittamista on syytä perehtyä viranomaisten vaatimuksiin. Työasioihin käytettävän droonin lennättämisestä pitää esimerkiksi tehdä ilmoitus Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille.
– Kannattaa etukäteen selvittää muun muassa se, mitä tarkoittaa, että yrityksellä on lentotoimintaa. Droonien lennättämistä pitää myös pystyä dokumentoimaan monin tavoin. Esimerkiksi jokaisen lennon suunnittelu ja riskienkartoitus dokumentoidaan joka kerta omalle lomakkeelleen, Hanna Marjanen kertoo.
”Kannattaa etukäteen selvittää muun muassa se, mitä tarkoittaa, että yrityksellä on lentotoimintaa.”
Myös Ranta suosittelee tutustumaan ennakolta lakiin ja lentomääräyksiin.
Lyyra neuvoo tutkimaan Traficomin ylläpitämää Droneinfo.fi-verkkosivua ja samannimistä sovellusta, jotka muun muassa näyttävät kartalla, millä alueilla saa lentää vapaasti ja millä alueilla lentämiseen tarvitaan lupa.
Ilmailujohtajan esikunnan johtava asiantuntija Jukka Hannola Traficomista neuvoo perehtymään myös ilmailumääräykseen OPS M1-32 sekä aluevalvontalakiin, joka saattaa rajoittaa esimerkiksi puolustusvoimien kohteiden ja maastoharjoitusten kuvaamista.
3. Hankkikaa koulutusta ulkopuolelta
Kun kameradooni on hankittu toimitukseen, ei sitä kannata ryhtyä heti kokeilemaan omin päin – vaikka käyttö helppoa onkin.
– Suosittelen, että alussa ostetaan koulutusta ulkopuolelta. Silloin ei tarvitse ihan kaikkia oppirahoja maksaa itse, Marjanen sanoo.
Myös Lyyra neuvoo hankkimaan ulkopuolista koulutusta – ellei toimituksessa satu olemaan asiaan perehtynyttä harrastajaa.
Kokenut droonilentäjä osaa Marjasen mukaan kertoa esimerkiksi mahdollisista vaaranpaikoista ja ympäristötekijöistä, jotka voivat vaikuttaa lennättämiseen.
4. Muistakaa turvallisuus
Turvallisuuden kannalta on keskeistä, että kaikki kameradroonia toimituksessa käyttävät koulutetaan ja sitoutetaan pelisääntöihin, ja vain näillä henkilöillä tulee olla lupa käyttää droonia.
– Vaikka kyseessä on hauska ja söpö pieni laite, se voi törmätessään aiheuttaa vakavia omaisuus- ja henkilövahinkoja. Riskien minimoinnin on oltava lennättämisessä punaisena lankana, Marjanen sanoo.
”Vaikka kyseessä on hauska ja söpö pieni laite, se voi törmätessään aiheuttaa vakavia omaisuus- ja henkilövahinkoja.”
Myös Lyyra neuvoo satsaamaan turvallisuusasioihin. Ylellä pidetään kirjaa muun muassa droonien propellien käyttötunneista, jotta tiedetään, milloin ne on syytä vaihtaa.
5. Nimetkää vastuuhenkilöt
Kameradroonin käyttö kannattaa toimituksessa vastuuttaa yhdelle tai useammalle henkilölle, Lyyra ja Marjanen sanovat.
– Vastuuhenkilöt huolehtivat ihmisten kouluttamisesta ja turvallisuudesta sekä pitävät tietonsa ajan tasalla drooneja koskevista määräyksistä ja säännöistä. Koulutettu lentäjä suunnittelee aina itse oman lentonsa, mutta vastuuhenkilö kuittaa suunnitelman hyväksytyksi, Marjanen sanoo.
Drooneja ohjataan kännykkään tai tabletille ladattavalla lentosovelluksella. Sovellukseen tulee välillä päivityksiä, joista vastuuhenkilöiden ja myös koulutettujen lentäjien pitää huolehtia.
6. Kuvaaminen samanlaista kuin maassakin
Marjanen toteaa, ettei ilmakuvaus juuri eroa maasta käsin kuvaamisesta, sillä molempia koskevat samat periaatteet ja pelisäännöt. Myös itse kuvaaminen on lopulta melko samankaltaista.
– Ensin jännittää, kun kamera kiikutetaan ilmaan. Kun jännitys on laantunut, kannattaa vain alkaa miettiä valaistusta, kuvakulmia ja rajauksia – aivan kuten maassakin, Marjanen sanoo.
”Kun jännitys on laantunut, kannattaa vain alkaa miettiä valaistusta, kuvakulmia ja rajauksia – aivan kuten maassakin.”
7. Käyttäkää droonia
Lyyra kannustaa kuvamaan droonilla säännöllisesti, jotta sen käytöstä tulee rutiini ja taidot pysyvät terässä.
– Kun drooni on hankittu, sitä kannattaa käyttää – vaikkei olisi pakkokaan. Aktiivisen lennättämisen avulla saadaan kokemusta ja ymmärrystä siitä, missä siitä on hyötyä.
Lyyra neuvoo, että drooneilla saa korkealta otetun kuvan lisäksi myös näyttäviä nosto- ja ajokuvia matalammaltakin.
> Lue aiheesta lisää Suomen Lehdistön 3/2019 artikkelista.
