Tilaa Uutiskirje!

Ruotsissa ja Norjassa Bonnier ja Schibsted tykittävät rahaa startupeille, Suomessa mediateknologian yrityksiä ei näytä syntyvän

Jos emme itse kehitä uutta teknologiaa, olemme digitalisaation murroksessa muiden armoilla ja jäämme jälkeen.

Näkökulmat

Kirjoittaja on HS Vision toimittaja, joka kirjoittaa Suomen Lehdistöön median, sosiaalisen median ja teknologian suhteesta.

Tilastot media-alan startupien keräämistä pääomasijoituksista hätkähdyttävät. Sijoittajien kiinnostus alaan on romahtanut muutamassa vuodessa.

2015 oli huippuvuosi, jona media-startupit saivat alan tilastoja keräävän Pitchbookin mukaan 1,1 miljardin dollarin sijoitukset. 2021 sijoitukset olivat enää murunen tästä, vain 115 miljoonaa dollaria.

Myös joidenkin mediaan aiemmin runsaasti sijoittaneiden miljardöörien mielenkiinto alaan vaikuttaa hiipuneen.

Esimerkiksi Applen perustajan Steve Jobsin leski Laurene Powell Jobs on laittanut hanoja kiinni. Seurauksena hänen yhtiönsä enemmistöomistama aikakauslehti Atlantic irtisanoi 70 työntekijää. Powell Jobsin firma myös irtaantui Pop-Up Magazine Productionsista, ja sen kustantama California Sunday -aikakauslehti lopetti toimintansa.

Yhdysvalloissa on kuitenkin noussut useita tähtiä, kuten someajan viraalisisältökone Buzzfeed, joka listautui juuri pörssiin.

Aloin miettiä, mitä media-alan startupeja olisin viime vuosina Suomessa kohdannut. Suomesta on noussut lyhyessä ajassa useita markkinointiteknologian kovia kasvutarinoita, kuten Smartly.io ja Supermetrics. Täällä on osaamista analytiikasta, datasta ja koneoppimisesta – kaikki osa-alueita joita voi hyödyntää myös mediassa.

”Menestynein suomalainen kasvuyritys alalla on varmasti analyysitalo Inderes.”

Silti varsinaista mediateknologiaa, uusia alustoja ja palveluita ei näytä täällä syntyvän. Podcast-markkinalla sentään tapahtuu enemmän.

Pieni kielialue toki tarkoittaa, että Suomesta on vaikea nousta uudeksi Vox Mediaksi, Viceksi tai Huffington Postiksi.

Mustread on toistaiseksi menestyneimpiä uusia medioita, mutta startupiksi sitäkään ei voi siinä mielessä sanoa, että se olisi nopeaan kansainväliseen kasvuun pyrkivä tai houkuttelisi pääomasijoittajien rahaa.

Uutisraivaajakisan 2019 voittanut Rare tekee Instagram- ja TikTok-sisältöjä, tekstejä ja videoita. Se on kiinnostava ja kunnianhimoinen sisältöprojekti, josta olisi hienoa nähdä kasvavan kansainvälinen startup.

Jos asiaa katsoo laajemmin, menestynein suomalainen kasvuyritys alalla on varmasti analyysitalo Inderes. Sillä on podcast, päivittäistä videotuotantoa ja se on sisällöillään kilpailija talousjournalismille. Inderes on myös esimerkki siitä, miten alan ulkopuolelta tulevat nopeat ja ketterät toimijat onnistuvat haastamaan perinteisiä rakenteita.

Myös isoja alan vetureita ja rahoittajia kuitenkin tarvitaan. Pohjoismainen vertailu näyttää yhden syyn Suomen kurjuuteen.

Kotimaisten mediatalojen startup-sijoittaminen on hiipunut vähin äänin.

Sanoma Venturesin viimeisin sijoitus oli Crunchbasen tilastojen mukaan 2015. Norjalainen Schibsted ja ruotsalainen Bonnier Ventures sen sijaan ovat erittäin aktiivisia toimijoita alalla, ja tuoreimmat sijoitukset ovat joulukuulta.

Miten tämä vaikuttaa suomalaisen median digitalisoitumiseen ja uudistumiseen ja kyvykkyyteen selviytyä muutoksista? Jos emme itse kehitä uutta teknologiaa, olemme digitalisaation murroksessa muiden armoilla ja jäämme jälkeen.

Mediatoimialaa ravistelevat liiketoimintamallit, alustat ja teknologiat eivät tunne kielimuureja. Niitä Suomestakin pitäisi nousta, vaan ei näytä syntyvän.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Lehtiarkisto

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast