Joka toinen sanomalehtiä kustantava ruotsalainen yritys oli tappiollinen vuonna 2014. Samana vuonna Norjassa kolmannes kustantajista teki tappiota.
Tämän osoittaa pohjoismaisten kustantajien tilinpäätösten analyysi. Tutkija Mikko Grönlund katsoi muun muassa nettotulosprosentteja, joista on poistettu avustukset.
– Ruotsissa useat sanomalehdet saavat edelleen lehdistötukea. Tukijärjestelmä pitää osittain sanomalehtiä pystyssä, Grönlund sanoo.
Ruotsissa sanomalehdet saivat tutkittuna vuonna noin 55 miljoonaa euroa lehdistötukea. Suoraa tukea saavat yhä myös norjalaiset ja tanskalaiset lehdet.
– Luvut vääjäämättä viittaavat siihen, että lehtikuolemia tai -yhdistämisiä tulee, ellei kukaan ole halukas pumppaamaan yrityksiin rahaa.
Luvut vääjäämättä viittaavat siihen, että lehtikuolemia tai -yhdistämisiä tulee, ellei kukaan ole halukas pumppaamaan yrityksiin rahaa.
Turun yliopistossa tutkimuspäällikkönä toimivan Grönlundin analyysi on osa syyskuun alussa julkaistavaa tutkimusta Uutismedian uudet liiketoimintamallit Pohjoismaissa.
Grönlundin mukaan Ruotsissa lehtien tilanne on tiukempi kuin Norjassa. Tanskan mediamarkkinoita on hankalampi arvioida muun muassa fuusioiden takia.
Kotimaisia kustantajia koskeva analyysi valmistuu myöhemmin syksyllä.
Trendi on täällä kuitenkin sama: kannattavuus heikkenee, kun levikit laskevat ja mainosrahaa valuu globaaleille verkkojäteille, eivätkä kasvavat digituotot vielä kompensoi printin laskevia tuottoja.
Meillä reagoitiin voimakkaasti, kun lama alkoi vuonna 2008. On ollut paljon yt-neuvotteluita, kustannusrakennetta on kevennetty ja saatu luvut pysymään aavistuksen parempina.
Muutaman vuoden takaisten lukujen perusteella Suomen lehtikustantajat ovat tehneet keskimäärin parempaa tulosta kuin ruotsalaiset ja norjalaiset.
– Meillä reagoitiin voimakkaasti, kun lama alkoi vuonna 2008. On ollut paljon yt-neuvotteluita, kustannusrakennetta on kevennetty ja saatu luvut pysymään aavistuksen parempina, Grönlund sanoo.
Lehtien välillä on toki suuria eroja. Tutkituista pohjoismaisista yrityksistä kolmanneksen tuottavuus ja kannattavuus ovat heikossa jamassa. Lähes joka toisen yrityksen kustannusrakenne kuitenkin mahdollistaa tehokkaan ja kannattavan liiketoiminnan.
– Huippukymmenys yrityksistä on sellaisia, joilla on kaikki kunnossa ja rahaa jää kehittämiseen.
Menestyjät tai putoajat eivät kuulu mihinkään tiettyyn lehtiryhmään. Tutkimuksessa nousi esiin yleisön halukkuus maksaa paikallisuutisista. Pienten lehtien asema onkin osin turvatumpi kuin isojen, joiden joukosta taas löytyvät digiedelläkävijät.
Tilinpäätösanalyysin lisäksi tutkimusryhmä haastatteli media-alan avainhenkilöitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tarkoitus oli kartoittaa uusia avauksia ja innovaatioita Suomen verrokkimaista.
Jyväskylän yliopiston journalistiikan professorin Mikko Villin tuntuma on, että skandinaaviset kustantajat ovat verraten muutoshaluisia.
– Oli paljon pienimuotoisia kokeiluja, mutta ei mitään sellaista, että tukka lentäisi päästä, Villi luonnehtii.
– Voi olla helpottavakin tieto, että muut Pohjoismaat eivät ole karauttaneet meistä ohi, hän lisää.
Ainakin yhdessä asiassa Suomi oli edellä. Pohjoismaisissa kollegoissa herätti ihmetystä ja kateuttakin se, että suomalaiset kustantajat tekevät sisältö- ja mainontayhteistyötä yli konsernirajojen.
> Lue Ruotsin, Tanskan ja Norjan lehtien uusista avauksista ensi viikolla ilmestyvästä Suomen Lehdistöstä.
> Katja Lehtisaaren, Mikko Grönlundin, Mikko Villin ja Carl-Gustav Lindénin tutkimus Uutismedian uudet liiketoimintamallit Pohjoismaissa julkaistaan 1.9. Tutkimuksen on rahoittanut Sanomalehtien Liitto ja Viestintäalan tutkimussäätiö. Tule keskustelemaan raportista Helsingin Etelärantaan 1.9. Ilmoittaudu täällä.
