Tilaa Uutiskirje!

Paikalliset lehdet keskittyvät somessa Facebookiin: ”Insta on brändin luomista”

Valtaosa paikallis- ja kaupunkilehdistä ei ole Twitterissä tai Instagramissa, käy ilmi Sanomalehtien Liiton selvityksestä.

Koillissanomissa Instagramin roolia on muutettu. Lehden valokuvaaja julkaisee siellä nykyään esimerkiksi luontokuviaan. Kuva: Mikko Halvari|
Ajankohtaiset

Facebook on paikallis- ja kaupunkilehdille ylivoimaisesti tärkein sosiaalisen median kanava. Lähes kaikilla lehdillä on oma Facebook-sivu. Sen sijaan Twitterissä, Instagramissa tai muissa sosiaalisen median kanavissa valtaosa lehdistä ei ole mukana tai aktiivisia.

Sanomalehtien Liitto kävi lokakuussa läpi lehtien läsnäoloa sosiaalisessa mediassa.

Paikallislehdistä eniten Facebook-tykkääjiä oli ruotsinkielisillä Åbo Underrättelserillä (noin 9 000) ja Västra Nylandilla (yli 8 000). Näiden vanavedessä tuli Kuusamossa ilmestyvä Koillissanomat noin 7 500 tykkääjällään.

Kaupunkilehdistä suosituimpia Facebookissa olivat Keskisuomalainen-konsernin Turkulainen (lähes 15 000 tykkääjää) ja Tamperelainen (noin 9 500).

Jopa puolet paikallislehdistä on läsnä myös Youtubessa. Esimerkiksi Koillissanomissa syy on se, että lehden omat järjestelmät eivät vielä taivu videoihin. Youtubea käytetään julkaisualustana, jonka kautta videoita upotetaan omiin artikkeleihin.

Koillissanomien päätoimittajan Petri Karjalaisen mielestä paikallislehti ei tänä päivänä voi olla poissa sosiaalisesta mediasta.

– Pidän paikallislehden suurimpana uhkana sitä, että se marginalisoituu huoltoaseman nurkkaan, eikä kukaan oikeastaan enää muista sitä, Karjalainen sanoo.

”Pidän paikallislehden suurimpana uhkana sitä, että se marginalisoituu huoltoaseman nurkkaan, eikä kukaan oikeastaan enää muista sitä.”

– Me haluamme näkyä aamulla printtinä pöydässä ja pitkin päivää verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Koillissanomat jakaa Facebookissa päivittäin useita juttuja. Niiden jakamisesta vastaavat digitoimittajat ja toimitussihteerit, mutta kolumneja toimittajien toivotaan jakavan itse omilla saateteksteillään ja etunimillään. Tarkoitus on tuoda toimittajien omaa ääntä enemmän kuuluviin.

Koillissanomat on myös Instagramissa, jossa sen alkuperäinen ajatus oli kertoa tekijöistä juttujen takana. Kun päivityksissä alkoivat toistua samat naamat, Instagramin roolia päätettiin päivittää. Nyt kanavaa hoitaa lehden valokuvaaja, joka julkaisee siellä laadukkaita valokuviaan. Koillissanomilla on paikallislehdistä eniten Instagram-seuraajia, yli tuhat.

– Facebookin tarkoitus on nakata kävijöitä suoraan sivuillemme, mutta Insta on enemmän brändin luomista, Karjalainen sanoo.

Hän näkee Instagramin roolina myös eräänlaisen matkailumarkkinoinnin, koska siellä voi julkaista esimerkiksi luontokuvia Koillismaalta.

– Puhtaasti journalistinen kärki edellä siellä ei olla.

Snapchatin käytöstäkin Koillissanomissa on keskusteltu. Se voisi Karjalaisen mukaan olla tulevaisuudessa mahdollista esimerkiksi kouluyhteistyöllä.

Myös kerran viikossa ilmestyvällä Kiuruvesi-lehdellä on Instagramissa poikkeuksellisen paljon seuraajia, jopa 700. Innostus alkoi 1,5 vuotta sitten, kun lehden lukijaraati ehdotti toimitukselle Instagramiin liittymistä. Nyt lehti on julkaissut palvelussa jo yli 500 kuvaa.

Päätoimittaja Jaana Selanderin mielestä on tärkeää, että lehti on esillä myös sosiaalisessa mediassa.

– Kerran viikossa ilmestyvä paperilehti ei enää riitä. Pidämme lukijakuntaa kuumana myös tällä tavalla.

Facebookiin Selanderin ja kahden toimittajan toimitus päivittää juttuja useimmiten keskiviikkoisin lehden ilmestyessä. Myös Instagramin päivitykset menevät automaattisesti Facebookiin.

Tarkkana pitää kuitenkin olla siinä, paljonko juttuja jaetaan ilmaiseksi verkossa. Ylivoimainen valtaosa tuloista tulee edelleen paperilehdestä.

Hiljattain Selanderille virisi idea tehdä toimitukselle somestrategia. Tähän mennessä on menty fiiliksellä ja sen mukaan, mitä kukakin on ehtinyt tehdä.

Selander toteaa, että vielä pitäisi keksiä, miten sosiaalisesta mediasta ja verkosta voisi saada tuloja. Silti some-maailmaan mukaan hyppääminen on ollut jännittävää pienellekin paikallislehdelle.

– Olipa kanava mikä tahansa, journalisti saa kiksejä, kun voi kertoa asioista.

”Kaikilla meillä on aika hyvä käsitys siitä, mikä somessa vetää ja millä kulmalla päivityksiä kannattaa tehdä.”

Kaupunkilehti Turkulaisella on Facebookissa kaupunki- ja paikallislehdistä ylivoimaisesti eniten tykkääjiä, peräti 15 000. Vielä vuosi sitten tykkääjiä oli reilut 10 000, joten lehti on lisännyt näkyvyyttään rutkasti.

Kolmehenkinen toimitus myös panostaa sosiaaliseen mediaan. Päätoimittaja Janne Koiviston mukaan lehti julkaisee viikoittain jopa 80–100 Facebook-päivitystä eli reilusti yli kymmenen päivittäin.

– Kasvu perustuu hyvin pitkälti siihen, että toimittajamme ovat somessa todella ammattitaitoisia, ja toivottavasti minäkin. Kaikilla meillä on aika hyvä käsitys siitä, mikä somessa vetää ja millä kulmalla päivityksiä kannattaa tehdä.

Mainosrahoitteisen ilmaisjakelulehden ei tarvitse olla huolissaan sisällön syömisestä maksavilta asiakkailta. Siksi uutiset tehdään usein verkko ja sosiaalinen media edellä. Kaikki printtilehden sisältö ja ekstrojakin julkaistaan myös verkossa.

– Meidän tavoitteemme on ensisijaisesti palvella lukijoitamme, ja Facebook on siinä yksi hyvin olennainen tapa, Koivisto sanoo.

Twitterissäkin Turkulaisella on lähes 3 000 seuraajaa, mutta siellä toimitus ei ole aktiivisesti läsnä.

– Me voimme tehdä kaiken maailman juttuja, mutta olennaisempaa on valita, mitä ei tehdä. Tässä on valittu näin.

Kaikki haastatellut päätoimittajat tiedostavat riippuvuuden esimerkiksi Facebookista. Koillissanomien verkkokävijöistä kolmannes ja Turkulaisella ”leijonanosa” tulee Facebookin kautta. Sekä Karjalainen että Koivisto ovat jutelleet toimituksissaan siitä, onko Facebook muuttanut algoritmejaan niin, että lehtien päivitykset saavat aiempaa vähemmän näkyvyyttä.

– Ainakaan vielä emme ole huomanneet näin tapahtuneen, mutta se on yksi uhkatekijä. Kyllä se pelottaa, Koivisto sanoo.

Vastaisku algoritmien muuttumiselle on miettiä keinoja, joilla verkkosivuille saa enemmän suoraa liikennettä. Tai sitten on yksinkertaisesti pulitettava some-jätille rahaa lisänäkyvyydestä. Taloudellisessa mielessä kolaus ei kuitenkaan olisi kova.

– Printti on selkeä päätuotteemme, ja siellä on viime vuosina saatu hyvää kasvuakin. Se tuo todella ison osan tuloistamme. Verkko on jonkinlainen lisä siihen päälle, Koivisto sanoo.

Koillissanomat puolestaan on hiljattain julkaissut mobiilisovelluksen, jonka lehti toivoo lisäävän suoraa liikennettä sivuilleen ja sitä kautta vähentävän riippuvuutta esimerkiksi Facebookista. Tarkoituksena on jatkossa julkaista sovelluksessa kaikki lehden maksullinen sisältö.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast