Annika Tiitto aloitti Kalajokiseudun päätoimittajana huhtikuun alussa. Hän on aiemminkin työskennellyt lehdessä päätoimittajan sijaisena sekä toimittajana muun muassa Keskipohjanmaassa.
Aloitit huhtikuun alussa Kalajokiseudun päätoimittajana usean kuukauden viransijaisuuden jälkeen. Miten juhlit valintaasi?
Taisin jonkun leivoksen ostaa kaupasta. Olen tässä työssä ollut aiemminkin, ja konsernikin on tuttu, joten valinta ei tuonut mitään isoa muutosta, vaikka se hieno asia onkin.
Millainen päätoimittaja olet?
Järjestelmällinen ja ihmisläheinen.
Millaisista juttuaiheista innostut?
Innostun reportaaseista ja pitkistä henkilöjutuista. Jutuista, jotka liittyvät ihmisiin ja heidän tarinoihinsa. Minusta on tärkeää, että paikallislehdessä on esillä paikallisia ihmisiä.
Paikallislehden päätoimittajan työn rankkuus on ollut viime aikoina paljon esillä. Mainitse kolme hyvää puolta työssäsi.
Jokainen päivä on erilainen. Oppii uusia asioita aina, kun juttelee uusien ihmisten kanssa. Ja saa olla mukana kehittämässä paikallislehteä ja sitä digiloikkaa, jota lehdet ovat vuosikausia jo tehneetkin.
Asut Kokkolassa. Mitä hyviä ja mitä huonoja puolia on siinä, että päätoimittaja ei asu lehden ilmestymispaikkakunnalla?
Huono puoli on tietysti vähän pidempi työmatka, mutta se saattaa olla samalla hyvä, koska matkalla pääsee irti työstä. Sekin hyvä puoli on, että kaupassa ja harrastuksissa ihmiset eivät tule koko ajan vetämään hihasta. Huono puoli tietysti on, että ihmiset eivät välttämättä koe ulkopaikkakuntalaista heti heidän omaksi päätoimittajakseen. Sen suhteen pitää tehdä työtä ja näkyä paikkakunnalla.
Kalajokiseudun edellinen päätoimittaja Hanna Parhaniemi kertoi viime vuonna Suomen Lehdistön haastattelussa Kalajoen tulehtuneesta päätöksentekokulttuurista. Millaisia ovat omat kokemuksesi paikallisten päättäjien kanssa toimimisesta?
Tiedän, millainen tilanne Kalajoella on ollut. Pyrin kaikessa rauhassa tutustumaan kalajokisiin toimijoihin ja katson, miten asiat lähtevät käyntiin. Koen, että sillä on tosi iso merkitys, että yhteistyö toimii.
Tutkit opinnäytetyössäsi Keskipohjanmaan ja Kalajokilaakson lukijoiden näkemyksiä toimittajista. Totesit, että toimittajien on mahdotonta olla mieliksi kaikille, joten on suotavaa kulkea keskitietä. Mitä tämä tarkoittaa toimituksen arjessa?
Siitä on aikaa, ja olen ehkä vähän eri mieltä nykyään. Keskitie ei aina ole paras vaihtoehto, vaan paikallislehden pitää tarttua myös vaikeisiin aiheisiin ja tuoda esiin epäkohtia miettimättä, että se tuntuu jostakusta pahalta tai väärältä. Siinä mielessä keskitietä pitää kulkea, että kaikissa aiheissa on hyvä tuoda tasapuolisesti esiin kaikki mahdolliset näkökulmat ja osapuolet.
Mitä haluaisit sanoa ensimmäiseen alan työpaikkaan tulleelle nuoremmalle itsellesi?
Että kaikki järjestyy. Ja vaikka työtehtävät ja työpaikat vaihtuvat, kaikella on silti tarkoituksensa.
