Siirtyminen hyvinvointialueeseen on vaikeuttanut toimittajien työskentelyä Satakunnassa. Paikalliset toimittajat kritisoivat hyvinvointialuetta lisääntyneestä kontrollista ja jutunteon hidastamisesta.
Haastattelujen saaminen on vaikeutunut, kun hyvinvointialueen asiantuntijat joutuvat kysymään johdolta ja viestinnältä lupaa haastattelujen antamiseen. Lisäksi haastatteluita on vaadittu tarkistusvaiheessa kommentoitaviksi esihenkilöille ja viestinnän edustajille, jotka eivät ole olleet läsnä haastattelussa.
– Toimittajat ovat hyvin turhautuneita, kun juttuja pitää pyöritellä monen portaan kautta, kertoo Satakunnan Huittisissa toimitustaan pitävän Lauttakylä-lehden päätoimittaja Heli Lehtelä.
Lehtelä aloitti Lauttakylä-lehdessä vuoden alusta. Sitä ennen hän työskenteli pirkanmaalaisessa Urjalan Sanomissa. Siellä hänen kokemuksensa Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa asioimisesta oli hyvä.
”Mielestäni siinä mennään ennakkosensuurin puolelle, jos juttua alkaa korjaamaan porukka, joka ei ole ollut läsnä haastattelutilanteessa.”
Vuosi sitten Suomen Lehdistön jutussa eri julkaisujen edustajat ympäri Suomea ilmaisivat huolensa hyvinvointialueiden vaikutuksesta tiedonvälitykseen. Tänä keväänä Satakunnan journalistit antoi hyvinvointialueelle perinteisen suolasalkkarin huonosta tiedottamisesta.
– Viestintä sanoo haluavansa palvella mediaa, mutta toimittajat kokevat, että he eivät tarvitse viestinnän palveluita läheskään joka juttutilanteessa. He ajattelevat, että haastattelut voisi hoitaa suoraan asianosaisten kanssa, yhdistyksen sihteeri Sakari Muurinen kertoo.
Muurinen työskenteli Satakunnan Kansan kuntatoimittajana elokuuhun asti. Hänen mukaansa hyvinvointialueen viestintä on sitaattitarkistusten yhteydessä yrittänyt muuttaa kriittisten juttujen näkökulmaa neutraalimmaksi.
– Siellä on puututtu termeihin, jotka ovat olleet toimituksellisia valintoja, Muurinen sanoo.
– Viestintä ja ylin johto haluavat pitää tiukkaa kontrollia siitä, mitä kirjoitetaan. Siitä syntyy väistämättä ristiriita, koska journalistiset valinnat tehdään toimituksessa.
Muurinen kritisoi erityisesti hyvinvointialueen viestinnän tapaa luetuttaa juttuja ulkopuolisilla.
– Journalistin ohjeissa puhutaan haastateltavan oikeuksista tarkistaa sitaattinsa. Mutta mielestäni siinä mennään ennakkosensuurin puolelle, jos juttua alkaa korjaamaan porukka, joka ei ole ollut läsnä haastattelutilanteessa. Se ei kuulu heille.
Paikallisissa toimittajissa on herättänyt kritiikkiä myös hyvinvointialueen mediayhteistyöohjeistus. Negatiivissävytteisessä ohjeistuksessa mediasuhteet esitetään tiiviinä osana maineenhallintaa.
Työntekijöitä esimerkiksi kielletään vastaamasta haastatteluissa muuhun kuin siihen, mitä häneltä on suoraan kysytty. ”Muista, että toimittaja ei ole ystäväsi eikä samassa veneessä kanssasi”, ohjeistuksessa todetaan.
– Ohjeissa luotiin sellainen kuva, että me olisimme vähintään uhka, sen sijaan että intressinämme olisi kertoa ihmisille, mistä asioissa on kyse, Lauttakylä-lehden Heli Lehtelä sanoo.
”Nuiva suhtautuminen taustakeskusteluihin ehdottomasti vähentää molemminpuolista ymmärrystä.”
Sakari Muurisen mukaan ohjeistus sisältää asiavirheitä. Niiden mukaan toimittajan esimerkiksi kuuluisi kertoa, jos hän nauhoittaa haastattelun.
Muurinen on myös huolissaan ohjeistuksen kohdasta, jossa kyseenalaistetaan taustakeskustelujen luotettavuus: ”Asioiden julkistamisen pelisäännöistä voi sopia ennen haastattelua, mutta kaikki eivät kunnioita niitä.”
– Nuiva suhtautuminen taustakeskusteluihin ehdottomasti vähentää molemminpuolista ymmärrystä ja on haitaksi myös hyvinvointialueelle. Varsinkin, kun toimittajakunta noudattaa hyvin tunnollisesti sovittuja pelisääntöjä, vaikka ohjeessa toisin annetaan ymmärtää, hän sanoo.
Suomen Lehdistön selvityksen perusteella Satakunnan ohjeistus on lajissaan poikkeuksellinen. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialue linjaa ohjeissaan, että median yhteydenottoihin reagoidaan nopeasti ja myönteisesti, vaikka näkökulma olisi kriittinen.
Satakunnan hyvinvointialue kieltäytyi aluksi haastattelusta, mutta suostui pyynnön toistamisen jälkeen.
Viestintäpäällikkö Sini Gahmbergin mukaan Satakunnan hyvinvointialueella on toimivat suhteet paikalliseen mediaan. Hän korostaa moneen otteeseen, että he pyrkivät auttamaan mediaa.
– Mielestäni yhteistyö on ollut hyvää, hän sanoo.
Gahmbergin mukaan hyvinvointialue on ”vauvaiässä” ja menossa eteenpäin. Haastattelupyyntöjen ja juttujen kierrättämisellä johdolla ja viestinnällä halutaan hänen mukaansa varmistaa, että media saa viimeisimmän tiedon.
GALLUP
Millä tavalla hyvinvointialueisiin siirtyminen
on vaikuttanut työhönne?
Sauli Pahkasalo
Päätoimittaja, Rantalakeus
”Tieto on karannut kauas. Tiedonsaanti on vaikeutunut, koska hyvinvointialueilta ei löydy ihmisiä vastaamaan. Meidän pitää soittaa kymmenen puhelua, että joku uskaltaa kommentoida. Hyvinvointialueelta tulee myös juttuvinkkejä hyvin vähän verrattuna siihen, mitä niitä tuli kuntien sotepuolelta. Muutoksessa on myös taloudellinen näkökulma. Ilmestymme kuuden kunnan alueella ja kuntien soteilmoittelu oli meille merkittävä tulonlähde, mutta nyt hyvinvointialue on ilmoittanut meillä tänä vuonna korkeintaan viisi kertaa.”
Jukka Huikko
Päätoimittaja, Ylä-Satakunta
”Kun teimme aiemmin juttuja sotepalveluista ja erityisesti niiden ulkoistamisesta Parkanossa, järjestämisvastuulliselta eli kaupungilta oli joskus vaikea saada tietoa tai kommentteja, koska pelissä oli myös kaupungin imago. Nyt järjestämisvastuussa on ollut iso Pirkanmaan hyvinvointialue, jonka kanssa vastaavaa ei ole tullut eteen. Satakunnan hyvinvointialue ei ole uudistuksen jälkeen ainakaan meidän lehdessämme ilmoittanut alkuinfon jälkeen palveluista ja niiden muutoksista.”
