Aluevaltuustot, aluehallitukset, hyvinvointialueiden virkakoneiston toiminta… Paikallisjournalistit seuraavat tiiviisti kuntien päätöksentekoa, mutta sote-uudistus tuo niille kokonaan uuden hallintotason raportoitavaksi.
Muutos lisää yhteistyötä lehtien välillä hyvinvointialueiden sisällä. Näin kertoo oman lehtensä osalta selvä enemmistö Suomen Lehdistön kyselyyn vastanneista 37:stä paikallis- ja kaupunkilehden päätoimittajasta.
Esimerkiksi PunaMusta Median paikallislehdissä sote-asioiden seuranta aiotaan keskittää parille eri julkaisussa toimivalle toimittajalle, joiden juttuja kaikki voivat käyttää. Yhteistyötä on pohdittu myös TS-Yhtymän paikallislehtien kesken. Lehdillä on jo yhteinen kuvapankki aluevaltuustosta.
– Yhteistyö hakee vielä muotoaan, mutta koska yksi taho päättää nyt monia kuntia koskevista sote-asioista, aluevaltuuston päätöksentekoa on järkevä seurata yhteistyössä, Auranmaan Viikkolehden Asko Virtanen kertoo.
Juttuvaihto ylittää paikoin konsernirajat. Viisi itsenäistä paikallislehteä Pirkanmaalta nimesivät yhden toimittajan sote-kirjeenvaihtajakseen, jonka kustannukset lehdet jakavat.
Tyypillistä on, että alue- tai maakuntalehti seuraa hyvinvointialueen uutisia, ja tämä materiaali on saman konsernin paikallisten julkaisujen käytössä.
– Se ei missään nimessä tarkoita, ettei sote-uutisointiin löytyisi paikallisia kulmia. Löytyy ja runsaasti löytyykin, kommentoi Sanomaan kuuluvien Kankaanpään Seudun ja Merikarvia-lehden päätoimittaja JP Mikola.
”On mietityttänyt, miten alueen virkamiehet osaavat eritellä asioiden vaikutuksia paikallisesti.”
Moni päätoimittaja kertoi kyselyssä olevansa huolissaan tiedonkulusta, kun päätöksenteko karkaa kauemmas.
Loimaan Lehden päätoimittajan Kati Uusitalon mukaan viime vuosina on jo näkynyt trendi, ettei kuka tahansa viranhaltija saa vastata paikallislehden kysymyksiin. Esimerkiksi maakuntakeskuksesta johdettu pelastuslaitos on jo etääntynyt eivätkä paikalliset toimijat välttämättä kommentoi.
– On mietityttänyt, miten alueen virkamiehet osaavat eritellä asioiden vaikutuksia paikallisesti, Uusitalo sanoo.
– Pelkään, että paikallinen tiedottaminen on minimaalista eivätkä paikalliset sote-toimijat saa suoraan kommentoida medialle, vastaa puolestaan päätoimittaja Katariina Anttila Haapavesi-lehdestä.
Vastaajat nostivat esille myös sen, että uudistus lisää lehtien työmäärää ja tarkoittaa uuden opettelua.
– Asiat ovat järkyttävän isoja ja vaatisivat todella paljon perehtymistä. Niistä voisi tehdä jopa omaa paikallista lehteä. Alueelle siirtyy noin puolet täkäläisten kuntien henkilöstöstä ja alue pyörittää parin miljardin operaatiota, Kati Uusitalo kommentoi.
Vastauksena haasteeseen Eparin päätoimittaja Tero Hautamäki pohtii, olisiko joku avustaja halukas ottamaan seuranta- tai kommentointivastuuta. Vantaan Sanomissa aluevaltuuston ja -hallituksen seuraaminen on keskitetty yhdelle toimittajalle, ja toimituksen avainhenkilöt pyrkivät verkostoitumaan hyvinvointialueen ihmisten kanssa.
– Koen, että suurin haaste on sisällöllinen. Miten saamme lukijat mukaan ja opimme kertomaan sote-asioista heitä kiinnostavalla tavalla, Vantaan Sanomien päätoimittaja Mia Lindström pohtii.
– Oma pyrkimyksemme on uutisoida niin, että ihmiset aktivoituisivat käyttämään vaikutusvaltaa, jos sellaista tarjolla on, Ylä-Satakunta-lehden toimitusjohtaja-päätoimittaja Jukka Huikko sanoo.
”Meidänkin tehtäväkentällämme korostuu mielestäni yhä enemmän paikallisen elinvoiman vaaliminen.”
Entä muuttuuko paikallis- ja kaupunkilehtien rooli samalla, kun kuntien tehtävä kaventuu? Enemmistö päätoimittajista on sitä mieltä, että ei muutu.
– Journalismin kannalta ei ole merkitystä, järjestääkö palvelut kunta vai hyvinvointialue, päätoimittaja Niina Hentilä kaupunkilehti Forum24:stä kiteyttää.
Osa kuitenkin katsoo roolin muuttuvan.
– Paikallislehden merkitys supistuu, kun isot uutiset ovat maakunnallisia, arvioi Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien päätoimittaja Teija Uitto.
– Meidänkin tehtäväkentällämme korostuu mielestäni yhä enemmän paikallisen elinvoiman vaaliminen, sanoo puolestaan Kunnallislehden ja Kaarina-lehden päätoimittaja Taina Tukia.
Samoin ajattelee Helsingin Uutisten päätoimittaja ja Etelä-Suomen Median paikallisjohtaja Karri Kannala.
– Syntyy myös uusia mahdollisuuksia, kun kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi jää elinvoima. Se on yhteinen asia paikallisen median kanssa.
GALLUP
Miten tehdään sotesta
kiinnostavaa?
Anne Salminen
Viiden itsenäisen paikallislehden yhteinen
sote-kirjeenvaihtaja sekä UutisOivan digituottaja
”Tehtäväni on seurata Pirkanmaan hyvinvointialueen toimintaa ja tehdä sitä ymmärrettäväksi. Kaivan juttuihin paikallista näkökulmaa. Nyt alkuun olen selvittänyt, miltä alueilta valittiin edustajia jaostoihin ja valiokuntiin. Meitä kiinnostavat omat paikalliset kasvot, esimerkiksi se, ovatko kuntien johtohenkilöt hakeneet uusiin hyvinvointialueen virkoihin. Välillä on haastavaa kirjoittaa ihmisläheisesti eikä termistö auta. Jos kirjoitan ”Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen jaostot”, lukija nukahtaa jo. Sote-jutut eivät ole luetuimpia juttujamme, mutta kyllä ne kiinnostavat.”
Marika Lumme
Vantaan Sanomien toimittaja
”Vastuullani on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen seuraaminen ja uutisointi. Kiinnostavaa siitä voi tehdä asettumalla tavallisen lukijamme asemaan ja pohtimalla, mikä on hänelle merkityksellistä. Mitä enemmän arkipäivän konkretiaa saadaan juttuihin, sitä enemmän ne lukijoitamme koskettavat. Tärkeää on myös, että tavallisten ihmisten ääni kuuluu jutuissa säännöllisesti.”
