On hyödyllistä tietää, millaiset aiheet kiinnostavat lukijoita. Vielä hyödyllisempää on tietää, mistä kiinnostavista aiheista ei ole vielä kirjoitettu valtavasti. Kyse on yksinkertaisesta kysynnän ja tarjonnan laista: miksi yrittää tunkea mukaan aiheeseen, josta on jo ylitarjontaa, kun olisi paljon helpompaa kertoa sellaisesta, josta muut eivät ole vielä tyhjentäneet pajatsoa?
Tietoa yleisön kiinnostuksen ja juttutarjonnan suhteesta tarjoilee Parsely-analytiikkayhtiön Currents-palvelu. Se perustuu tuhansien Parselyn analytiikkakoodia käyttävien verkkojulkaisijoiden käyttäjädataan. Ilmaisversiossa voi tehdä hakuja asiasanoilla ja katsoa, miten lukijoiden kiinnostus tiettyä aihetta kohtaan on kehittynyt viimeisen viikon aikana.
Suomalaisten journalistien kannalta on harmillista, että Currents ymmärtää vain englanninkielisiä sisältöjä. Toki jotain hyötyä on siitä, että sähköpostiinsa voi tilata ilmoituksen, kun valittujen aihepiirien jutut alkavat yhtäkkiä kiinnostaa yleisöä.
Currentsia ei kannata vahdata sen toivossa, että sieltä löytäisi suoraan seuraavan juttuaiheen. Kokeilkaa sen sijaan soveltaa sen esittämää ajattelutapaa – löytyykö oman median tai kilpailijoiden jutuista merkkejä siitä, mihin suuntaan lukijoiden kiinnostus on kehittymässä? (Myönnän, että yksittäisen toimittajan voi olla vaikea raapia tietoa kasaan, joten ehkä kannattaa lähestyä it-osastoa ystävällisesti.)
Nettisivujen analytiikkaan nojaavia toimituksellisia päätöksiä on perusteltu, kritisoitu ja puolustettu Suomen Lehdistönkin sivuilla ahkerasti. Oma neutraalin sovitteleva kantani on, että mitä tahansa mittaria voi käyttää haitallisesti. Mahdollisimman suuria sivulatausmääriä varten on helppo suoltaa sekundaa. Jos halutaan kävijöiden pysyvän sivuilla pitkään, voi kirjoittaa pitkiä jorinoita tai tehdä monisivuisia kuvagallerioita.
Juttuihin kohdistuvassa kiinnostuksessa on muitakin eroja kuin pelkkä silmäparien määrä – esimerkiksi se, miten nopeasti kiinnostus tiettyyn aiheeseen herää ja laantuu.
Kiinnostavampaa on se, millaisia muita päätelmiä lukijoiden mieltymyksistä, oman lehden vahvuuksista ja toimituksen voimavarojen käyttämisestä voidaan analytiikan pohjalta tehdä.
Juttuihin kohdistuvassa kiinnostuksessa on muitakin eroja kuin pelkkä silmäparien määrä – esimerkiksi se, miten nopeasti kiinnostus tiettyyn aiheeseen herää ja laantuu. Google ja Schema Design löysivät amerikkalaisten mediankulutusta analysoimalla neljä erilaista mallia tai jakaumaa.
Ne ovat symmetrinen, vasemmalle vinoutunut, oikealle vinoutunut ja epäsymmetrinen jakauma. Jakauma kuvaa sitä, milloin lukijat alkavat kiinnostua aiheesta, kuinka nopeasti kiinnostus herää ja kuinka pian kiinnostus laantuu.
Symmetrinen jakauma tarkoittaa tilannetta, jossa lukijoiden kiinnostus kasvaa tasaisesti jo ennen uutistapahtumaa ja vastaavasti hiipuu tasaisella vauhdilla sen jälkeen. Tällaiset tilanteet ovat yleensä ennustettavia mutta monimutkaisia uutisia, kuten Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean huippukokous.
Vasemmalle vinoutunut jakauma tarkoittaa uutista, joka kiinnostaa lukijoita suuresti etukäteen, mutta ei juuri lainkaan tapahtuman päätyttyä. Tällaisia voivat olla vaikkapa ennustettavat luonnonilmiöt, kuten auringonpimennykset tai superkuut.
Oikealle vinoutunut jakauma on perinteisten uutistapahtumien malli: tapahtumaa ei ole voinut ennakoida, mutta kiinnostus kasvaa heti suureksi ja jatkuu pitkään. Epäsymmetriset jakaumat ovat jatkuvia uutistapahtumia, jotka synnyttävät ensimmäisen kiinnostuspiikin jälkeen vielä uusia, yhtä isoja yleisöryntäyksiä.
Jos malttaa hetken tonkia oman julkaisun kävijätilastoja, näitä malleja voi sovitella erilaisiin uutistapahtumiin, juttutyyppeihin ja -aiheisiin. Löytyykö sieltä selkeitä, kenties toistuvia malleja, joiden perusteella suunnata toimituksen voimavaroja? Jokaisella on varmasti näppituntuma asiasta, mutta kiinnostusjakaumien (tiedän, kamala ilmaus) avulla paikkansapitävyyttä voi testata.
Kolme vinkkiä aiheiden valintaan
1. Kannattaako kaikkein suosituimmista aiheista kirjoittaa, vai ovatko muut mediat jo tyydyttäneet lukijoiden kiinnostuksen?
2. Millaisten aiheiden suosio pysyy tasaisena ja millaisten vaihtelee olosuhteiden mukaan?
3. Ovatko muiden lehtien jutut samasta aiheesta saaneet jakoja, kommentteja ja sivu-latauksia?
