Tilaa Lehti!

”Miksi kukaan haluaisi lukea tämän jutun?” Merituuli Saikkonen kertoo, miten näkökulmitetaan maksuhalukkuuden herättävä featurejuttu

Helsingin Sanomien lifestyletoimituksessa uskotaan yhdessä ideoimisen voimaan, kertoo ryhmän esihenkilö Merituuli Saikkonen.

Helsingin Sanomien lifestyletoimituksen esihenkilö Merituuli Saikkonen sanoo, ettei ole huonoja aiheita. On vain löydettävä niihin oikeat näkökulmat.
Ajankohtaiset

”Ihmiset eivät maksa löysästä journalismista vaan entistä tarkemmin näkökulmitetusta ja paremmin kirjoitetusta sisällöstä, joka on toteutettu hyvin myös visuaalisesti.

Meillä lifestyletoimituksessa ajatus on, että jos yhden ison jutun pitää mennä tekoon, täytyy ensin olla viisi ideaa, joista valitaan se, joka resonoi meissä itsessämme parhaiten. Me uskomme, että parhaat ideat syntyvät ryhmässä. On ihmisiä, jotka samoilevat metsässä ja saavat siellä hyviä ideoita. Suurin osa kuitenkin hyötyy siitä, että sparrataan yhdessä.

Olemme luoneet prosesseja tukemaan sitä, että ihmiset ideoisivat paljon. Meillä on esimerkiksi slack-kanava, jonne voi linkata, mitä muualla on tehty – vaikutteiden ottaminen muilta on käypä tapa. Teemme myös ideointiharjoituksia. Jaamme esimerkiksi ihmiset ideoimaan pareittain tai annan 10 minuuttia aikaa keksiä kolme ideaa. Silloin tulee mainioita ideoita, kun ei ole paineita.
Lopulta katsomme, mitä ämpäriin on tullut ja pohdimme kollektiivisesti, mikä meitä kiehtoo.

”Olemme luoneet prosesseja tukemaan sitä, että ihmiset ideoisivat paljon.”

Ei ole huonoja aiheita, mutta niihin pitää löytää kiinnostava näkökulma. Kysymme, miksi kukaan haluaisi lukea tämän jutun ja onko se isokin ihmisjoukko. Onko juttu vain tärkeä vai onko se kiinnostava? Todella hyvä työkalu näkökulmittamisessa on miettiä, mikä olisi unelmien otsikko jutulle. Entä ingressi? Mihin kahteen kysymykseen juttu vastaa?

Näkökulmittaminen on ennen kaikkea ennakoivaa editointia. Jos juttu lähtee väärille urille, sitä on vaikea saada uomilleen. Viisi minuuttia alkupäässä säästää viisi tuntia loppupäässä.

Alkupäässä häärii paljon väkeä, mutta kun juttua lähdetään tekemään, mukana ovat enää toimittaja ja editori. Toimittajalla on joku, jonka kanssa sparrata. Ennakoivaan editointiin kuuluu sekin, että uskaltaa näyttää raakaversioita.

Valitettavasti emme ole keksineet näkökulmaa, joka toimii aina. Usein hyvä aihe kuitenkin tulee lähelle. Ihmisellä ei ehkä ole jatkuvaa tarvetta tietää viimeisimmän kasvatustieteen väikkärin sisältöä, mutta oman lapsuuden pohtiminen kiinnostaa.”

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.