Tilaa Uutiskirje!

Mediatukiesitykselle ymmärrystä ja kritiikkiä: ”Toivon, että ei luoda mekanismia, joka tukee vähäksi aikaa markkinoille tulevia ja niitä sekoittavia toimijoita”

Loimaan Lehden Kati Uusitalo ja Otavamedian Timo Kopra liputtavat arvonlisäveron alennuksen puolesta. Länsi-Savon Timo Laitakari pitää jakelua uusia tukia merkittävämpänä asiana.

Länsi-Savon päätoimittaja Timo Laitakari, Otavamedian toimitusjohtaja Timo Kopra ja Loimaan Lehden päätoimittaja Kati Uusitalo edellyttävät mediatukien jakamiselta avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Ajankohtaiset

Viimeviikkoinen mediatukityöryhmän esitys uusiksi tukimuodoiksi uutismedialle herättää päätoimittajissa kahtalaisia tuntemuksia.

Ehdotuksessa pääosa tuesta menisi tuotantotukeen, jota voisi saada toimitustyön kustannusten kattamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Toiseksi tukimuodoksi ehdotetaan kehittämistukea uusille tiedotusvälineille ja vakiintuneille välineille kehittämishankkeisiin.

Länsi-Savon päätoimittajan Timo Laitakarin mielestä tukiesitys kuulostaa ihan hyvältä, vaikka hygienia- ja riippumattomuussyistä olisikin parempi, jos lehdet pärjäisivät ilman valtion tukia.

– Täällä Itä-Suomessa on helppo nähdä, että ilman tukia sisällöt voivat heikentyä ja pelot uutiserämaista ovat aiheellisia.

Loimaan Lehden päätoimittaja Kati Uusitalo on kriittisempi. Häntä askarruttavat esillä olleet tukimuodot.

– Tasapuolisin tukimuoto olisi ehkä kuitenkin alvin laskeminen nollaan. Kysymys on myös siitä, miten me saisimme mahdollisimman monet lukemaan ja kuluttamaan vastuullisesti tuotettua sisältöä, Uusitalo sanoo.

Hänestä on vielä paljon tarkennettavaa siinä, miten mahdolliset tuet tukisivat vastuullisia, alan eettisiin sääntöihin sitoutuneita medioita.

– Toivon, että ei luoda mekanismia, joka tukee vähäksi aikaa markkinoille tulevia ja niitä sekoittavia toimijoita. Se heikentäisi kaikkien elinmahdollisuuksia.

Aikakauslehtitalo Otavamedian toimitusjohtaja Timo Kopra on samoilla linjoilla.

– Medialiiketoiminnan kannalta kaikkein keskeisin tapa toimia olisi arvonlisäveron muuttaminen sivistyneelle eurooppalaiselle tasolle. Varmasti kaikki tuki, joka kohdentuu oikein, on hyväksi, mutta sellainen, joka ei kohdennu oikeudenmukaisin perustein, on kilpailua vääristävää, hän kommentoi.

Esityksen mukaan tuotantuki olisi tarkoitettu medialle, joka on yksityisessä omistuksessa ja joka tarjoaa uutis- ja ajankohtaissisältöjä. Tukea eivät saisi esimerkiksi puolue-, kulttuuri-, harraste- tai ammattilehdet. Sitä voisi hakea vuosittain esimerkiksi 3–5 vuoden määräajaksi.

Uusitalo sanoo, että Loimaan Lehdessä on jo nyt hyvää sisältöä, jossa otetaan huomioon yhteisöllisyys mutta ollaan samalla paikallisen vallan vahtikoirana. Jos lehti saisi tuotantotukea, Uusitalo arvioi, että lisäresursseja voitaisiin käyttää esimerkiksi normaalia isompien juttusarjojen tekemiseen.

– Ihmisillä ei välttämättä ole kauhean hyvää käsitystä tai tietoa siitä, miten yhteiskunta toimii. Joitain tähän liittyviä spesiaaliprojekteja voisimme esimerkiksi tehdä.

Laitakari toivoo, että tukien jakotavasta tulee läpinäkyvä ja poliittisesta ohjailusta vapaa.

– Tukien merkitystä on kuitenkin vaikea arvioida ennen kuin tiedetään, millä tasolla ne ovat euroissa ja millaisilla kriteereillä niitä jaetaan.

”Jos summalla voisi palkata yhdenkin toimittajan lisää, se näkyisi heti tekemisessä tällaisessa alle 20 hengen toimituksessa.”

Paljonko Länsi-Savo sitten haluaisi tai tarvitsisi tukea?

– On helppo sanoa, että jos saisin palkata viisi toimittajaa, keksisin helposti tekemistä kaikille ja lukijatkin muutoksen huomaisivat. Taitaa olla selvää, että niin laajaan tukeen ei olla menossa, Laitakari sanoo.

Länsi-Savo sai viime vuonna jaetuista 7,5 miljoonan euron koronatuista 28 000 euroa. Jos uusi tuotantotuki jäisi selvästi tämän alle, se olisi Laitakarin mielestä yhtä tyhjän kanssa.

– Jos summa olisi sellainen, että sillä voi palkata yhdenkin toimittajan lisää, se näkyisi heti tekemisessä tällaisessa alle 20 hengen toimituksessa.

Laitakarin mukaan lehdellä on tällä hetkellä paine seurata nykyistä enemmän esimerkiksi pienten kuntien päätöksentekoa, mutta toisaalta on tarvetta tehdä myös syvällisempää, tutkivampaa journalismia.

– Lisäresurssia olisi vaikea allokoida mihinkään tiettyyn, vaan se tulisi tähän koko kentällemme tekemistä vahvistamaan.

– Ja koska meillä oman toimituksen tekemä sisältö on joka tapauksessa paikallista, tuki kohdistuisi väistämättä paikalliseen tekemiseen.

Hän pitää myös työryhmän esittämää kehittämistukea hyvänä, jos se tuo alalle uusia innovaatioita ja yrittäjiä.

– Mutta sanomalehdistön kannalta isoin asia, jakelun järjestäminen, jää ulkopuolelle, vaikka on merkitykseltään tosi iso ratkaistava asia.

– Jos nykyisen kaltainen jakelu häiriintyy, vaikutukset voivat olla meidän kannaltamme isompia kuin mitä hyvää uudella tuella saataisiin aikaiseksi.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta