Ulkomaantoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Mika Horelli on toiminut toistakymmentä vuotta suomalaisten maakuntalehtien kirjeenvaihtajana ja tehnyt koko uransa ulkomaanuutisia freenlancerina. Tätä nykyä asemapaikkana on Bryssel.
Horelli harmittelee, että kilpailu ulkomaanuutisista on suomalaisten päivälehtien kesken olematonta. Horellin mukaan kilpailu olisi tärkeää, sillä se piristäisi ulkomaanuutisoinnin tasoa.
– Suomessa avustaja- ja kirjeenvaihtajaverkosto on paljon harvempi verrattuna esimerkiksi Tanskaan tai Ruotsiin. Tanskassa on useita päivälehtiä, jotka kilpailevat keskenään siitä, että ne pystyvät tarjoamaan ulkomaanuutisia paikan päältä. Suomessa laatukilpailua on vähemmän.
Horelli antaa kolme vinkkiä, miten ulkomaista kannattaisi Suomessa uutisoida paremmin.
1. Rahalla saa laatua
Pohtikaa toimituksessa, kuinka tärkeitä ulkomaanjutut ovat lehdelle ja miksi niitä tehdään. Ulkomaanasioita olisi hyvä seurata johdonmukaisesti. Hyviin juttuihin kannattaa satsata, sillä ne maksavat itsensä takaisin. Lukijat ovat valmiita ostamaan laadukasta sisältöä.
– Helsingin Sanomilla on muutamia toimittajia, kuten Saarikosket Washingtonissa ja Heikki Aittokoski, jotka ovat loistavia esimerkkejä ammattitoimittajista. He pystyvät tekemään ulkomaanjuttuja, jotka vievät mennessään, Mika Horelli sanoo.
”Oikeiden medioiden tärkeys korostuu siinä, että mennään paikan päälle ja tarkistetaan, että faktat pitävät paikkansa.”
Sosiaalisen median tietotulvan ja valeuutisten aikakaudella tarve luotettaville ulkomaanuutisille on Horellin mukaan yhä suurempi. On perinteisen median vastuulla välittää lukijoilleen paikkansapitävää tietoa.
– Se on oikeastaan vielä tärkeämpää kuin aiemmin, koska aikaisemmin ei ollut tällaista huijaustarjontaa kuin nykyään. Oikeiden medioiden tärkeys korostuu siinä, että mennään paikan päälle ja tarkistetaan, että faktat pitävät paikkansa.
2. Tutki karttaa
Tutkikaa maailmankarttaa toimituksessa ja pohtikaa, missä on katvealueita.
– Maailmassa on valtavia, maantieteellisesti ja geopoliittisesti tärkeitä alueita, joista uutistarjonta paikan päältä on Suomessa hyvin satunnaista, Horelli sanoo.
Esimerkiksi Afrikasta tulisi Horellin mukaan kertoa enemmän: miksi ihmiset pakenevat Eurooppaan, ja mitä mahdollisuuksia maanosan talouskasvuun liittyy suomalaistenkin kannalta?
”Suomessa pitäisi pystyä näkemään syvemmälle: elämme globaalissa maailmassa, jossa monet uhat ja mahdollisuudet tulevat kauempaa kuin mihin olemme tottuneet.”
– Suomessa pitäisi pystyä näkemään syvemmälle: elämme globaalissa maailmassa, jossa monet uhat ja mahdollisuudet tulevat kauempaa kuin mihin olemme tottuneet.
Katseet pitäisi kääntää myös yhä enemmän Eurooppaan. Yhdysvaltoja sen sijaan seurataan Horellin mukaan Suomessa liikaakin.
– Yhdysvalloista menee läpi paljon sellaisia uutisia, jotka eivät kosketa suomalaisia juurikaan, vaikka ovat kiinnostavia human interest -tasolla.
3. Kerro arjesta
Kerro suomalaisille muualla asuvien ihmisten arjesta. Ihmisläheiset jutut lisäävät suvaitsevaisuutta ja vähentävät epätietoisuutta, pelkoa sekä uhatuksi tulemisen tunnetta.
– Ihmisiä pelottavat asiat, joita he eivät tunne. Sanomalehdet voivat hälventää tätä pelkoa tehokkaasti.
”Ihmisiä pelottavat asiat, joita he eivät tunne. Sanomalehdet voivat hälventää tätä pelkoa tehokkaasti.”
Horelli arvioi, että ulkomaanuutisoinnin merkitys vain korostuu tulevaisuudessa.
– Kansainvälinen yhteistyö ja sen syy-seuraussuhteet tulevat olemaan yhä tärkeämpiä, ja sen takia tarve ulkomaanuutisoinnille vain kasvaa. Se on myöskin vastaan sanomista sille myrkylliselle nationalismille, joka syö meidän kaikkien hyvinvointia. Mikään ei toimi nationalismin vastapainona niin hyvin kuin se, että tiedetään eri maissa asuvista ihmisistä ja heidän arjestaan, Horelli summaa.
Lue myös: Politiikka, talous ja kulttuuri ulkomaanuutisten kärjessä
