Tilaa Lehti!

Kollegat kommentoivat Kaius Niemen toimintaa Viestikoekeskus-jutussa: ”Toimitusten pitää voida luottaa, että päätoimittajat ovat kilpinä vaikeimpina hetkinä”

Ylen Riikka Räisänen kritisoi Niemen vaikenemista omasta osuudestaan Viestikoekeskusjutun julkaisupäätökessä. Moni Päätoimittajien yhdistyksen johtokunnan jäsen katsoo, ettei tiedä tarpeeksi tapauksen yksityiskohdista ottaakseen kantaa.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi (oikealla) ja asianajaja Kai Kotiranta Helsingin käräjäoikeudessa elokuussa. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Ajankohtaiset

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen kritisoi torstaina Twitterissä Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen toimintaa Viestikoekeskus-oikeusjutussa. Holopaisen mukaan Niemi toimi väärin vedotessaan itsekriminointisuojaan eli jättäessään vastaamatta kuulusteluissa rooliaan koskeviin kysymyksiin.

”Pidän käsittämättömänä, ettei vastaava päätoimittaja ole oikeudessa alaistensa rinnalla vastaamassa jutusta, josta hän tiesi ennalta. Asetelmaan olisi voinut vaikuttaa kertomalla esitutkinnassa, mitä hän tiesi ja kuka päätti julkaisusta”, Holopainen twiittasi.

Holopainen jättäytyi samalla sivuun Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajan paikalta loppukaudeksi, sillä ei kokenut voivansa puheenjohtajan roolissa ottaa kantaa yhdistyksen jäsentä koskevaan asiaan.

Suomen Lehdistö kysyi Päätoimittajien yhdistyksen (PTY) johtokunnan jäseniltä sähköpostilla, mitä he ajattelevat Niemen toiminnasta ja toisaalta Holopaisen ratkaisusta jättää puheenjohtajuus.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen arvostelee Niemen vaikenemista. Räisäsen mukaan toimitusten pitää voida luottaa siihen, että päätoimittajat ovat toimitustensa kilpinä vaikeimpina hetkinä.

– Pidän erikoisena sitä, että vastaava päätoimittaja vaikenee kuulusteluissa omasta osuudestaan mutta samalla kritisoi sitä, että vain alaiset joutuivat syytteeseen. Vastuuta pääsee kantamaan omien alaistensa rinnalle helposti kertomalla vastaavansa juuri kyseisestä julkaisupäätöksestä vaarantamatta kuitenkaan alaisten positiota yhtään enempää, Räisänen kirjoittaa.

Kolmelle HS:n toimittajalle vaaditaan ehdollista rangaistusta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta Viestikoekeskusta käsitelleessä jutussa vuodelta 2017. Päätoimittaja Niemi oli epäiltyinä esitutkinnassa mutta vältti syytteet. Syyttäjä ei saanut näyttöä, että Niemi olisi tiennyt jutusta ennalta. HS:n puolustuksen todistaja, lehden entinen toimituspäällikkö Erja Yläjärvi kuitenkin kertoi myöhemmin kuulustelussa, että Niemi tiesi jutusta ennen sen julkaisua.

”Tavoite on varmasti ollut vilpitön. Lopputulos, jossa syytettyjen penkille päätyivät jutun tehneet toimittajat ja esimies eikä vastaava päätoimittaja, on onneton eikä näin pitäisi tapahtua.”

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti ymmärtää Helsingin Sanomien puolustuksen lähtökohtaa.

– Kaius Niemi on perustellut HS:n vaikenemiseen perustuvaa puolustusstrategiaa sillä, että näin pyrittiin suojelemaan toimitusta ja rajaamaan epäiltyjen joukkoa. Tavoite on varmasti ollut vilpitön. Lopputulos, jossa syytettyjen penkille päätyivät jutun tehneet toimittajat ja esimies eikä vastaava päätoimittaja, on onneton eikä näin pitäisi tapahtua. Journalistinen vastuu kuuluu vastaavan päätoimittajan kannettavaksi, Lahti kirjoittaa.

Lapin Kansan vastaava päätoimittaja Antti Kokkonen ja Talouselämän vastaava päätoimittaja Jussi Kärki vastaavat, etteivät tunne tapausta riittävän yksityiskohtaisesti ottaakseen kantaa Niemen toimintaan.

– Helsingin Sanomien puolustus voi toki miettiä tykönään, onko valittu strategia virhearvio. Lähtökohta on kuitenkin se, että vastaava päätoimittaja on vastaava päätoimittaja ja vastuussa, Kärki kommentoi.

Taloustaito-lehden emerituspäätoimittaja Antti Marttinen vastaa, ettei lähde yhdistyksen pääsihteerinä ”päsmäröimään, ojentamaan tai syyttämään” yksittäistä jäsentä.

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja ja yhdistyksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Jouni Kemppainen pohtii Niemen roolia Viestikoekeskus-jutun julkaisupäätöksessä.

– Vastaavana päätoimittajana minua kiinnostaa ammatillisesti edelleen se, millä tavalla HS:n päätoimittaja on ollut tietoinen asiasta, millä tavalla hän on julkaisupäätökseen osallistunut ja miten hän pystyy vastuutaan kantamaan, Kemppainen kommentoi.

”Ajatus siitä, että päätoimittaja puhuisi vain itsestään tässä ilman mitään riskiä tutkinnan laajenemisesta muihin, on melko mustavalkoinen.”

Kaius Niemi kommentoi Suomen Lehdistölle, että hiljaisuus on perustunut lähdesuojan turvaamiseen ja epäiltyjen piirin pitämiseen mahdollisimman suppeana.

– Ajatus siitä, että päätoimittaja puhuisi vain itsestään tässä ilman mitään riskiä tutkinnan laajenemisesta muihin, on melko mustavalkoinen.

Niemi sanoo, että normaalitilanteissa hän toimii päätoimittajavastuun osalta Minna Holopaisen kuvailemalla tavalla. Viestikoekeskus-juttu on kuitenkin Niemen mukaan monella tapaa poikkeuksellinen toimituksen työntekijöiden kannalta: Kyseessä on raskas rikosnimike ja vankeuden uhka. Epäillyillä on ollut ilmaisukielto olla puhumatta asiasta vuosien ajan. Lisäksi keskusrikospoliisi teki kotietsinnän toimittajan kotiin ja takavarikoi häneltä laitteita.

– Meillä ei ole esitutkinnan aikana ollut tietoa, mitä tietoja on hyödynnetty tutkinnassa, emmekä tienneet, mitä muut todistajat ovat lausuneet.

– Jälkikäteen ajatellen olen saattanut olla yhdessä meidän oikeudellisten asiantuntijoidemme kanssa liian optimistinen siitä, ettei syytteitä nousisi ollenkaan. Emme ole tietenkään tähdänneet tähän lopputulokseen, ja syytteet olivat meille suuri järkytys.

Niemen mukaan puolustus lähtee kuitenkin siitä, että näyttö toimittajakolmikon syyttömyydestä on riittävä.

PTY:n johtokunnan jäsenet kertovat arvostavansa ja ymmärtävänsä Minna Holopaisen ratkaisua jäädä sivuun yhdistyksen puheenjohtajan paikalta. Moni korostaa Holopaisen kuitenkin tehneen ratkaisunsa itse eikä näe puheenjohtajan paikalta sivuun jäämisen olleen välttämätöntä.

Esimerkiksi Hufvudstadsbladetin vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan PTY:n ei pidä olla rajoite päätoimittajien ilmaisuvapaudelle, jota he käyttävät muutenkin ”vastuullisesti ja jopa varovaisesti”.

– Jos kollegani näkisivät tarpeelliseksi kritisoida Hufvudstadsbladetia tai omaa toimintaani päätoimittajana, se ei mielestäni voi estää heitä toimimasta samaan aikaan PTY:ssä. Jokainen kollega voi kuitenkin vapaasti muodostaa oman henkilökohtaisen linjansa tähän, Yläjärvi sanoo.

Yläjärvi ei halunnut kommentoimasta Niemen toimintaa tässä vaiheessa prosessia, sillä hän on todistajana oikeudenkäynnissä.

Täydennetty juttuun Kaius Niemen kommentit 3.10. klo 18:00.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.