Tilaa Uutiskirje!

Kesätoimittajien rekrytointi on vaikeutunut: ”Mielikuva maakuntalehdistä voi olla vähän pölyinen”

Journalistiikan opiskelija Eino Rissanen kannustaa toimituksia tulemaan esittäytymään opiskelijoille. "En halua uskoa, että me olemme nirsoja työnhaussa."

Eino Rissanen (keskellä) arvioi, että nuorten hakukohteisiin voi vaikuttaa myös se, kuinka hyvin mediat ovat onnistuneet tekemään nuoria kiinnostavaa sisältöä. Kuvassa myös toimittajaopiskelijat Heidi Hyttinen, Eelis Hirvelä ja Saara Peltola.
Ajankohtaiset

Kesätoimittajarekrytoinnit ovat vaikeutuneet useissa medioissa viime vuosina. Hakijat ovat vähentyneet samalla, kun ala on muutenkin kärsinyt työvoimapulasta

Mikkeliläisen Länsi-Savon päätoimittajan Timo Laitakarin mukaan kesäsijaisten löytäminen on vuosi vuodelta vaikeampaa. Esimerkiksi sellaisia hakijoita, joilla olisi kokemusta muista maakuntalehdistä, ei käytännössä enää ole. 

Laitakarin mukaan vain harvat maakuntakaupungit näyttävät olevan kiinnostavia nuorille toimittajaopiskelijoille.

– Ehkä meilläkin on tekemistä siinä, että pystymme vakuuttamaan hakijat siitä, että meidän toimituksessamme tehdään kunnianhimoista, monipuolista työtä. Mielikuva maakuntalehdistä voi olla vähän pölyinen.

Myös Kainuun Sanomien päätoimittajan Päivi Bisin mukaan hakijatarjonta on vähentynyt niin kesätoimittajiksi kuin yliopistoharjoittelijoiksi. 

– Jo useampana vuonna on huomattu, että hakijat usein tähtäävät mahdollisimman isoon lehtitaloon töihin, vaikka itse asiassa Kainuun Sanomien kokoisessa maakuntalehdessä saa kokemusta toimittajan työstä todella monipuolisesti ja siten myös oppii alasta paljon.

Sekä Länsi-Savo että Kainuun Sanomat ovat tänä vuonna pyrkineet lisäämään houkuttelevuuttaan erillisillä hakuvideoilla. Laitakari arvioi, että erottuminen ja huomatuksi tuleminen on muuttunut entistä vaikeammaksi.

– Hienosta videosta huolimatta vaikeaa oli.

”Haluaisin kannustaa meille hakemaan myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole valmiiksi talousosaajia.”

Pirkanmaalainen Aamulehti ei ole kärsinyt kokeneiden kesätoimittajahakijoiden pulasta. Aamulehden toimituspäällikkö Kari Ikonen uskoo tämän johtuvan sekä Tampereen vetovoimasta että kaupungissa sijaitsevasta journalistikoulutuksesta.

– Saamme poikkeuksetta erittäin hyvät tekijät. Käytännön kiirettä tuottaa haun tiivis aikataulu vuoden alussa haastatteluineen.

Aina sijainti Helsingissäkään ei auta, jos aihepiiri tuntuu vieraalta. Alma Talentin julkaisemien Talouselämän ja Kauppalehden kesätoimittajarekrytoinnissa suurella osalla hakijoista puuttuu journalistista työkokemusta tai on sitä vain vähän. 

Hakijoissa on erityisesti kauppatieteen, oikeustieteen ja valtiotieteen alkuvaiheen opiskelijoita. Talouselämän toimituspäällikkö Anni Erkko uskoo tämän johtuvan siitä, että heidän mediansa ovat tuttuja näiden alojen opiskelijoille.

– Haluaisin kannustaa meille hakemaan myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole valmiiksi talousosaajia.

Alma Talent erottuu palkallaan. Toisin kuin valtaosa toimituksista, se maksaa kokeneille kesäsijaisilleen enemmän kuin työehtosopimuksen määräämän vähimmäispalkan.

Myös Yle kertoo, että kilpailu kokeneista hakijoista on kovaa, ja sillä on vaikeuksia löytää riittävä määrä riittävän kokeneita kesätoimittajia uutis- ja ajankohtaistoimintaan.

– Tämä haaste näyttää jopa kasvaneen viime vuosien aikana, kertoo hallintopäällikkö Kaj Backman

Backman ja uudistumisasiantuntija Suvi Kuusisto kertovat, että Yle edellyttää kesätoimittajiltaan ”verrattain paljon kokemusta” ja ”vahvaa näyttöä uutisjournalismista”.

”Meitä saa ja kannattaa tulla tervehtimään.”

Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijoiden ainejärjestö Vostokin työelämävastaava, 3. vuoden journalistiikan opiskelija Eino Rissanen kertoo, että kesätöiden hakuun liittyvä stressi on ollut ainejärjestössä tänä vuonna näkyvämpää kuin aiemmin. Koska toimitukset kilpailevat hakijoista, paikkoja täytetään jo kesken hakuajan.

Rissasen mukaan opiskelijat hakevat erityisesti valtakunnallisiin medioihin, koska ne tekevät näkyvintä journalismia, jonka merkitys on helpoin huomata. Samalla hakukohteisiin voi hänen mukaansa vaikuttaa se, kuinka hyvin mediat ovat onnistuneet tekemään nuoria kiinnostavaa sisältöä.

– En halua uskoa, että me olemme nirsoja työnhaussa, hän sanoo.

Trendi näkyy myös toimittajakoulutukseen kuuluvassa toimitusharjoittelussa, jossa on viime vuosina ollut vähemmän hakijoita maakuntiin kuin ennen. Yliopistonlehtori Kari Koljonen kertoo, että myös journalistiikan maisteriopiskelijoiden urapolkuja seuraavassa tutkimuksessa lähes kaikki Tampereella opiskelevista ja opiskelleista ovat töissä joko Helsingissä tai Tampereella. 

Eino Rissanen kannustaa toimituksia tulemaan esittäytymään toimittajaopiskelijoille. Näin ovat Tampereella tehneet jo Yle, Ilta-Sanomat ja Ilkka-Pohjalainen.

– Meitä saa ja kannattaa tulla tervehtimään. Me haluamme tietää, millaisia teidän työpaikkanne ovat ja mitä niillä olisi tarjota meille.

Ilkka-Pohjalaisen vierailu sai Rissasen hakemaan lehteen kesätöihin. Hän työskentelee kesällä lehden teematoimituksessa Seinäjoella. 

Myös Ylen Kaj Backman ja Suvi Kuusisto arvostavat kokemusta valtakunnallisten toimitusten ulkopuolella. Tärkeintä on kokemus ja osaaminen uutisjournalismin parissa.

– Haluaisimme myös pienemmissä toimituksissa, esimerkiksi paikallislehdissä, työskennelleiden hakevan meille rohkeammin.

GALLUP
Miten maakunnan uutismediat voivat
kilpailla toimittajaopiskelijoista?

Camilla Karttunen

Jyväskylän yliopiston journalistiikan opiskelijoiden ainejärjestö Lööpin puheenjohtaja

”Se voisi auttaa, jos saisi vielä selkiytettyä, mitä mahdollisuuksia on tarjolla. Onko mahdollisuus kokeilla kaikkea erilaista ja päästä kehittämään työpaikan käytäntöjä? Entä voiko itse vaikuttaa, mitä pääsee tekemään ja mitä ei? Totta kai palkka-avoimuus on plussaa, ja palkka on monelle iso asia. Puskaradio toimii opiskelijoiden keskuudessa. Jos jotakuta vaikkapa on kohdeltu nihkeästi, se jättää huonon mielikuvan. Perehdyttämisprosessi painaa aika paljon siinä, millaiseksi kesätyökokemus jää. Yhtä opiskelijaa päätoimittaja oli luvannut auttaa asunnon hankkimisessa, kun kesätyö oli tuntemattomalla paikkakunnalla. Tällaista inhimillistä joustavuutta tarvitaan.”

Kjell Nylander

Haaga-Helian toimittajaopiskelijoiden ainejärjestön Skuupin puheenjohtaja

”En ole itse saanut oikein mitään tietoa, että maakunnissa olisi hakuja käynnissä. Niitä ei ole tullut sosiaalisessa mediassakaan vastaan. Ainejärjestömme infoaa sosiaalisessa mediassa kesätoimittajahauista, mutta ei maakuntalehdistä ole esimerkiksi tullut pyyntöjä välittää viestiä. Mielellämme kerromme opiskelijoille kaikista mahdollisuuksista. On myös asioita, joihin mediat eivät voi vaikuttaa, kuten sijainti. Monella on kynnys hakea muutamaksi kuukaudeksi jonnekin kauas ja hankkia asunto. Ehkä kynnystä laskisi, jos olisi enemmän tietoa, millaista työtä on tarjolla.”

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast