Tilaa Uutiskirje!

Kaius Niemi: Aika ajoi ohi ”kaikki tekevät kaikkea” -mallista

Helsingin Sanomien uusi toimitusorganisaatio pyrkii tekijöiden erikoistumiseen. Päätoimittaja Kaius Niemi kertoo, mitä se tarkoittaa.

Helsingin Sanomien vanhassa toimitusorganisaatiossa osastot vastasivat sivujensa valmiiksi saattamisesta loppuun saakka. Vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan siitä on seurannut muun muassa koordinaatio-ongelmia. ”Nyt päivän lehti -yksikkö katsoo, että lehti on järkevä kokonaisuus.” Kuva: Mikko Stig / STT-Lehtikuva|Helsingin Sanomien vanhassa toimitusorganisaatiossa osastot vastasivat sivujensa valmiiksi saattamisesta loppuun saakka. Vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan siitä on seurannut muun muassa koordinaatio-ongelmia. ”Nyt päivän lehti -yksikkö katsoo, että lehti on järkevä kokonaisuus, että siinä on rytmillisiä vaihteluita ja että juttujen polttovälit eivät ole koko ajan samoja, vaan tullaan välillä lähelle ja sitten kauemmas.”
Ajankohtaiset

Helsingin Sanomien toimitus sai viime viikon alussa uuden organisaation yt-neuvottelujen jälkeen.

Uusi toimitus perustuu erikoistumiseen.

Syventymisen ja tehtävien eriyttämisen vähemmällä väellä mahdollistaa ennen kaikkea se, että suuri osa kirjoittavista toimittajista on irrotettu illan vastuu- ja käsittelyvuoroista.

Mallin tavoitteena on laadullinen harppaus digitaalisissa kanavissa ja se, että lehti tarjoaa päivittäin omia uutisia.

– Jotta pärjäämme maksumuurin takana, pitää tehdä selkeä ero niihin, jotka tarjoavat sisältöjä ilmaiseksi, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo.

Maksumuurin takana pitää kehittyä valtavasti eteenpäin kerronnallisesti. Se tarkoittaa liikkuvaa kuvaa, interaktiivista grafiikkaa, kuvajournalismia, ja tämä on deskiyksikön erikoisosaamista.

 

Millainen toimituksen vanha malli oli, jossa ”kaikki tekivät kaikkea”?

Vanha malli perustui siihen, että tekeminen alusta loppuun on ollut yksittäisten sisältötoimitusten hanskassa. Toimituksessa on tehty jutut, on editoitu, on johdettu toimintaa illassa, on taitettu sivut ja tehty verkkoonkin. Uudessa mallissa ammattimaistamme kaiken työn niin, että ihmiset tekevät asioita, jotka oikeasti osaavat. Meillä on vankka näkemys, että aika ajoi vanhasta mallista ohi. Sitä ei kukaan kyseenalaistanut yt-pöydässäkään.

 

Millaisia ongelmia vanhassa mallissa oli?

Siinä oli esimerkiksi tahatonta koordinaation puutetta, kun sivut tehtiin osastojen voimin erikseen. Nyt päivän lehti -yksikkö katsoo, että lehti on järkevä kokonaisuus, että siinä on rytmillisiä vaihteluita ja että juttujen polttovälit eivät ole koko ajan samoja, vaan tullaan välillä lähelle ja sitten kauemmas.

 

Kiersivätkö todella kaikki jyrihänniset ja tuomopietiläiset editointivuoroissa?

Eivät kaikki ole olleet käsittelyvuorossa, mutta suurin osa kyllä. Tämä on ihan yleinen malli, miten toimitukset toimivat. Käsittelyn keskittäminen on tehokkaampaa ja tähtäämme parempaan lopputulokseen.

Tarkoittaako erikoistuminen myös sitä, että toimittajat menevät entistä syvemmälle omaan erikoisalaansa?

Eihän tämä tarkoita, että kaikki erikoistuvat joihinkin aihealueisiin. Mutta rajaamme riittävästi aikaa asiantuntijatoimittajille keskittyä asioihin ja kaivaa uutisia. Viikot eivät enää ole rikkonaisia niin, että niissä on illan editointivuoroja. Toki sisältötoimituksissa tarvitaan jatkossakin iltaan ihmisiä kirjoittamaan juttuja.

Myös yleistoimittajat erikoistuvat. Meille tulee reportteriryhmä. Jos reportterin työ halutaan hoitaa hyvin, se vaatii nopeaa liikkeellelähtövalmiutta, kykyä ottaa liikkuvaa kuvaa ja hoitaa myös tekstipuoli.

Eihän tämä tarkoita, että kaikki erikoistuvat joihinkin aihealueisiin. Mutta rajaamme riittävästi aikaa asiantuntijatoimittajille keskittyä asioihin ja kaivaa uutisia.

 

Yt-neuvotteluiden jälkeen osa toimituksista on luonut suuria toimitusyksiköitä, joissa toimittajat tekevät juttuja yli raja-aitojen. Miten pystytte väenvähennyksistä huolimatta vahvistamaan erikoistumista?

Kun organisaatio on laitettu uusiksi, totta kai siellä on ollut päällekkäistä työtä, josta on karsittu. On hirveän monia erilaisia malleja tehdä. Olemme yrittäneet valmistella mallin niin, että raja-aitoja madalletaan ja samalla vahvistetaan erikoistumista. Sisältötoimituksissa tuotetaan sisältöjä eri kanaviin ja yli osastorajojen.

 

Tekevätkö kaikki kuitenkin jatkossakin myös verkkoa ja mobiilia?

Kyllä. Maksumuurin takana pitää kehittyä valtavasti eteenpäin kerronnallisesti. Se tarkoittaa liikkuvaa kuvaa, interaktiivista grafiikkaa, kuvajournalismia, ja tämä on deskiyksikön erikoisosaamista. Tarvitsemme moniosaamista mitä suurimmassa määrin. Mutta se ei voi olla sähellystä vaan hallittua resurssien käyttöä. Ei saa tulla fiilis, että joutuu tekemään kymmentä eri asiaa ja mistään ei tule mitään.

 

Editoinnista vastaa jatkossa 40 hengen joukko. Miten määrä on muuttunut suhteessa editoijien aikaisempaan määrään?

Määrä ja kapasiteetti journalistiseen editointiin, tuottamiseen ja julkaisuun ei ole juurikaan muuttunut, mutta me ammattimaistamme sitä.

Tarvitsemme moniosaamista mitä suurimmassa määrin. Mutta se ei voi olla sähellystä vaan hallittua resurssien käyttöä. Ei saa tulla fiilis, että joutuu tekemään kymmentä eri asiaa ja mistään ei tule mitään.

 

Miten editorien työtä ammattimaistetaan?

Laatu lähtee siitä, että työtä tehdään systemaattisesti, se on se ensimmäinen askel. Tekemällä oppii, ja kun ammattilaisjoukko tekee yhdessä, tulee sparrattua toinen toistaan. Editoijia on myös helpompi johtaa nyt, kun he ovat selkeä porukka. Koulutuksella päästään eteenpäin.

Journalistinen editointi ei ole passiivista juttujen vastaanottamista vaan tuottamista. Toimitussihteerit ovat mukana jutun tekoprosessissa ja miettivät, miten siitä saataisiin paras lopputulos. Siinä mietitään kuvitusta, grafiikkaa ja jutun näkökulmaa niin, että se on oikeasti tuoretta vielä seuraavan päivän lehdessä.

 

Miten uusi malli vaikuttaa Helsingin Sanomien rekrytointeihin? Odotatteko entistä enemmän erityisosaamista?

Erityisistä osaamisalueista ei koskaan ole ollut haittaa. Moniosaaminen on yksi tärkeä osaamisalue, että on kokemusta verkosta, liikkuvasta kuvasta ja lehden tekemisestä. Mutta se, että me pärjäämme jatkossa, perustuu ihan klassiselle osaamiselle: että pystytään kaivamaan omia uutisia ja toimittajalla on intoa perehtyä asioihin, vaikka ne eivät olisikaan tuttuja.

 

Helsingin Sanomien uusi organisaatio

  • Tammikuussa päättyneiden yt-neuvottelujen jälkeen toimitukseen jää 280 työntekijää. Lehdestä lähti yhteensä 52 ihmistä, joista 37 irtisanottiin.
  • 40 työntekijän Päivän lehti -yksikkö muuun muassa editoi.
  • 30 henkilön uutisdeski vastaa nopeasta uutisoinnista ja digitaalisten kanavien sisällöistä.
  • 60 hengen kuva- ja design-toimitus hoitaa visuaalisuuden.
  • 130 henkilöä keskittyy kirjoittamiseen ja uutishankintaan eri sisältötoimituksissa.
  • Lisäksi toimitukseen kuuluu muun muassa artikkelitoimitus ja arkisto.
  • HS on kertonut lisäävänsä tiedeuutisointia. Myös pitkälle journalismille ja nopealle raportoinnille on perustettu omat ryhmänsä. Suurimmat sisältötoimitukset ovat kotimaa ja kulttuuri.

Lisää aiheesta

Lehtiarkisto

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast