Tilaa Uutiskirje!

Jakelutuki saa kannatusta Suomessa

|||||
Ajankohtaiset

Vanhanmallista lehdistötukijärjestelmää ei kaivata Suomeen. Sen sijaan jakelutuki saa jonkin verran kannatusta, kun sanomalehtivaikuttajat kommentoivat Suomen Lehdistön selvitystä lehdistötuesta Skandinavian maissa. 

 

Matti Korkiatupa, Sanomalehtien Liiton hallituksen puheenjohtaja ja Ilkka-Yhtymän toimitusjohtaja

 width=”Näyttää siltä, että Suomessa suhtaudutaan sanomalehdistöön selkeästi eri tavalla kuin muissa Pohjoismaissa. Ehkä Suomessa on jäänyt huomaamatta, että olemme digitalisoitumisen myötä siirtyneet globaaliin kilpailusarjaan sekä uutisten välittämisessä että mainonnassa. Suomessa kaupallinen media ei perinteisesti ole halunnut tukea vaan reilua kilpailuympäristöä. Toivoisin, että Yle käyttäisi varansa siten, ettemme olisi ihan samassa markkinassa. Digi-alv pitäisi laskea 10 prosenttiin. Erilliset alv:t aiheuttavat turhaa byrokratiaa talojen sisällä eikä digi-alv:n alentaminen ole valtion talouden kannalta relevantti asia tässä vaiheessa. Myös Suomessa pitäisi miettiä, tarvitaanko harvaanasutulle maaseudulle jakelutukea.”

Suomessa suhtaudutaan sanomalehdistöön selkeästi eri tavalla kuin muissa Pohjoismaissa.

 

Erja Yläjärvi, Etelä-Saimaan, Kouvolan Sanomien ja Kymen Sanomien päätoimittaja

 width=”Ruotsissa tukea leimaa periaatteellinen halu säilyttää markkinoilla kaksi valtakunnallista sanomalehteä. Oma näkemykseni on, että printin tukemiseen nolla-alv oli yksinkertainen keino. Sen poistamisen korvaaminen erillisellä uudella lehdistötuella ei ole houkuttelevaa eikä helposti hallinnoitavaa. En kannata esimerkiksi jakelutukea paperisanomalehdille, koska se ei kannusta teknologiseen kehitykseen. Monien tukimuotojen ongelma on, että ne pikemminkin säilyttävät vanhaa kuin luovat uutta. Digi-alv:n alentaminen vaatisi muutoksen EU:n alv-sääntöihin, koska nykyiset alv-helpotukset koskevat vain printtiä ja kirjoja. Kaikilla EU-mailla ei käsittääkseni ole halua ottaa digiä helpotuksen piiriin. Tämä on selvä ongelma alan kehityksen kannalta Suomessa.”

Monien tukimuotojen ongelma on, että ne pikemminkin säilyttävät vanhaa kuin luovat uutta.

 

Pasi Koivumaa, Karjalaisen päätoimittaja ja toimitusjohtaja

 width=”Vaikka karsastan sinänsä kaikenlaisia kilpailuasetelmaa muuttavia vapaan elinkeinotoiminnan tukia, lehtitilausten alv on vaikeassa suhdanteessa muuttanut dramaattisesti tilannetta toimialallamme. Pelkäänpä, että pian nähdään lehtikuolemiakin ja tiedonvälityksen moniarvoisuus heikkenee. Muiden Pohjoismaiden kaltaiset jakelutuet olisivat perusteltuja, sillä koko maan kattava ja toimiva jakelu on myös alueellinen tasa-arvokysymys, samoin kuin panostus sivistykseen.”

Muiden Pohjoismaiden kaltaiset jakelutuet olisivat perusteltuja, sillä koko maan kattava ja toimiva jakelu on myös alueellinen tasa-arvokysymys

 

Arto Henriksson, Loviisan Sanomien päätoimittaja

 width=”Lehdistötuki on kaksipiippuinen juttu. Sitä tarvittaisiin erityisesti haja-asutusalueilla toimivissa pienlehdissä, joiden jakelukustannukset ovat viime vuosina karanneet ylivoimaisen suuriksi. Toisaalta ongelmallista voi olla, jos toiminnan jatkuvuus riippuu kulloisenkin vuoden budjettipäätöksistä. Ongelmallista voi olla myös, jos lehti saa lehdistötukea ja maksaa samanaikaisesti osinkoja. Suoran lehdistötuen sijaan parempi tapa varmistaa Suomen median monipuolisuus ja -äänisyys on poistaa tilattavien lehtien arvonlisävero.”

 

Kari Juutilainen, Alma Aluemedian liiketoimintayksikön johtaja

 width=”Arvonlisäverosta tuskin luovutaan, niin kauniilta kuin ajatus kuulostaisikin. Tärkein päätös olisi, että lehtien digitaalisen liiketoiminnan alv-kanta pudotettaisiin samaan 10 prosenttiin painettujen lehtien kanssa. Bundlaamme yhä enemmän painettua ja digitaalista mediaa, ja tässä kehityksessä kahdella erilaisella verokannalla toimiminen on vaikeaa ja jopa keinotekoista. Sanoma- ja paikallislehtien jakelukustannukset erityisesti harvaanasutuilla alueilla ovat kohtuuttoman suuret. Oikeaa viestintäpolitiikkaa, kansalaisten tasa-arvoista kohtelua ja moniarvoisen tiedonvälityksen turvaamista olisi, että ruutukaava-alueiden ulkopuolelle tilattujen lehtien jakelua voitaisiin tukea.”

Tärkein päätös olisi, että lehtien digitaalisen liiketoiminnan alv-kanta pudotettaisiin samaan 10 prosenttiin painettujen lehtien kanssa.

 

Pentti Kiiski, päätoimittaja ja Lehtiyhtymän tilattavien lehtien ryhmän johtaja

 width=”Kun katson lehtien saamia tukia, tulee kuva, että muissa Pohjoismaissa poliitikot haluavat huolehtia paikallisten vaihtoehtojen säilymisestä. Meillä valtiovalta on määrätietoisesti heikentänyt lehdistön asemaa. En kannata tukia Suomeen. Lehdistö on vapaa vain, jos se ei saa suoraa yhteiskunnallista tukea. Mutta jakelukustannuksiin pitää tulla tolkku. Itella, valtio-omisteinen yhtiö, pyrkii kurittamaan pienet lehdet kuoleman rajoille. Pelkään tsemppihengen ja säästäväisyyden kulttuurin katoavan, jos ryhmäni lehdet nyt yhtäkkiä alkaisivat saada yhtä paljon tukea kuin lehdet muissa Pohjoismaissa.”

 

Pekka Soini, Sanoma Newsin toimitusjohtaja ja Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja

 width=”Valtio hutki alv:n korotuksen kovalla vauhdilla. Päätös oli täysin epäonnistunut ja tulee olemaan paha rasti suomalaiselle medialle. Mutta eivät nykyiseen yhteiskuntaan tuet kyllä kuulu. Jos jossain voisi miettiä tukea, se on kehitys- ja innovaatiotoiminta, johon media on saanut tukea Tekesin ja Next Media -hankkeen kautta. Jos jakelua pitää tukea syrjäseudulla, se on fiksuinta tehdä Itellan kautta. On valtion päätettävissä, pitääkö Itellan tuottaa joka alueella voittoa. Paras tapa tukea lehdistöä on ottaa Ylen rahoitus pöydälle ja katsoa, miten se raha käytetään toisella tavalla.”

 

Lisää aiheesta:

Suomi on hännänhuippu lehdistötuessa

Pääkirjoitus: Alennettu alv paras tuki lehdistölle

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast