– Luulisi, että tässä vaiheessa digitalisaatiota paperiliiketoiminnan rooli kustannuspotissa olisi lähtenyt loivaan laskuun, mutta se on pysynyt jatkuvasti samana, kommentoi Petteri Putkiranta, Uutismedian liiton hallituksen puheenjohtaja ja Sanoma Media Finlandin liiketoimintajohtaja.
Uutismedian liitto on seurannut päivälehtien kulurakennetta jo kauan. Koko 2010-luvun painamisen ja jakelun yhteenlasketut kustannukset ovat yltäneet noin puoleen piirakasta. Jakelukustannusten osuus on jopa noussut. Toki lehtikohtaiset erot ovat suuria.
Putkirantaa kuvio huolestuttaa, monestakin syystä. Esimerkiksi siitä, että päivälehtien panostukset journalismiin ovat pudonneet 10 vuodessa noin 140 miljoonasta eurosta noin 100 miljoonaan vuodessa.
– Kun paperiliiketoiminnan vaatimat panostukset pysyvät suhteessa bisnekseen koko ajan samana, on todennäköistä, ettei sisältöihin ja digitaalisuuteen pystytä riittävästi panostamaan.
Digitaalinen bisnes on kasvanut, mutta Putkirannan mukaan fyysisen jakelun yksikkökustannusten kasvu vastaa volyymien pienentymisen laskua.
(Teksti jatkuu grafiikan jälkeen.)
Ruotsinkielisiä lehtiä kuten Hufvudstadsbladetia kustantavan KSF Median toimitusjohtaja Anna Hellerstedt kertoo, että päivälehtien keskimääräinen kulujen jako näyttää melko tutulta.
Hänen mukaansa positiivista on se, että journalismi selvästi on bisnes, jolle rakentaa myös digissä. Paine panostaa digitaaliseen käyttökokemukseen ja tilauskannan kasvattamiseen on kuitenkin kova samalla, kun printtitilaajat täytyy pitää tyytyväisinä ja hallita jakelukulut.
– Tämä asettaa todella korkeat kustannuspaineet mediataloille, etenkin pienille, Hellerstedt kommentoi.
Mediatalo Keskisuomalaisen liiketoimintajohtaja Erkki Summasta taas yllättää se, ettei jakelukustannusten osuus ole noussut enempää.
– Vaikka levikit ovat laskeneet ja jaettava kappalemäärä pienentynyt, jakelun kustannukset ovat valtaosin kuljetun matkan kustannuksia, Summanen sanoo.
– Jakelussa ei ole helppoja ratkaisuja, ei voi tehdä yhteistuotantoja useiden lehtien kanssa niin kuin sisällössä on tehty. Synergia meidän omien jakeluyhtiöidemme välillä on valitettavan pientä.
Toisaalta eivät myöskään painokustannukset painu joustavasti alas.
”Ei pitäisi olla kaksia jälkiä lumessa. Joillain alueillahan on jopa kolmet jäljet.”
Jos painosmäärä laskee jonkin verran, säästyy usein vain materiaalikustannus: painossa tarvitaan sama miehitys. Lisäksi paperin markkinahinta vaihtelee. Se on tällä hetkellä alhaalla koronasta johtuvan painojen ylikapasiteetin vuoksi, mutta Summanen ennakoi tähän muutosta.
Summanen arvioi, että päivälehtien printin ilmestymiskerrat lähenevät vähitellen paikallislehtien ilmestymismäärää. Panostukset digitaaliseen tuotantoon ja jakeluun tulevat kasvamaan, kun varmistetaan seitsemänpäiväinen uutisointi.
Sanoma Media Finland käyttää varhaisjakelussaan myös alustataloutta. Se perusti vuonna 2016 Early Bird -yhtiön, jonka kautta periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä jakelun alihankkijaksi. Tällä hetkellä Early Bird on käytössä Sanoman sanomalehtijakelussa Pohjois- ja Länsi-Uusimaalla.
Putkirannan mukaan Sanomalla ollaan tyytyväisiä Early Birdiin. Se ei toki poista sitä, että jakelun yksikkökustannusten nousu vaikuttaa suoraan printtituotteen hinnankorotuksiin.
Sekä Petteri Putkirannan että Erkki Summasen mukaan merkittävin asia jakelukustannusten alentamisessa on jakeluiden yhdistäminen. Esimerkiksi postilain uudistukseen liitetty ehdotus jakelutuesta tulee vaikuttamaan vain pieneen osaan sanomalehtien jakelua, kahtena viikonpäivänä haja-asutusalueella tapahtuvaan päiväjakeluun.
– Ei pitäisi olla kaksia jälkiä lumessa. Joillain alueillahan on jopa kolmet jäljet: varhaisjakajan, perusjakajan ja mainosjakelun jäljet. Jos näitä jakeluita pystyttäisiin yhdistämään, yksikköhintaa saataisiin alemmas, Summanen pohtii.
