Iltalehti käynnisti tällä viikolla digitaalisen kuukausimaksullisen Plus-palvelun. Tilaajille luvataan seitsemän euron kuukausimaksua vastaan 3–4 uutta juttua päivässä.
Vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan digitilausmallia on pohdittu ja kehitetty useiden vuosien ajan.
– Printtilehti on edelleen meille ja lukijoille tärkeä, mutta sen elinkaari ei kestä loputtoman pitkään, hän perustelee maksullisen digituotteen lanseerausta.
Toki Iltalehti on myynyt verkossa näköislehden lukuoikeutta, mutta siitä saaduista kokemuksista ei juuri ole hyötyä puhtaan digituotteen lanseerauksessa. Kauppisen mukaan näköislehden lukijamäärät ovat laskeneet samalla tavalla kuin printtilehden.
Iltalehti tavoittelee journalismillaan lähtökohtaisesti koko väestöä, mutta alle 45-vuotiaat naiset ovat ”eräänlainen henkinen mallilukija, joka on koko ajan mielessä”. Plus-palvelulle ei kuitenkaan ole asetettu iällä tai sukupuolella rajattuja kohderyhmätavoitteita.
Kauppisen mukaan se on suunnattu lukijoille, jotka ovat kiinnostuneita tarinoista, human interest -jutuista, ihmisistä ja ilmiöistä sekä palvelujournalismista. Esimerkiksi uutisia julkaistaan jatkossakin Iltalehden maksuttomissa kanavissa.
Muissa Pohjoismaissa iltapäivälehdet ovat jo aiemmin perustaneet vastaavia maksullisia digitilaustuotteita. Esimerkiksi ruotsalainen Expressen onnistui houkuttelemaan ensimmäisenä vuonna 70 000 maksavaa tilaajaa Premium-palvelulleen.
Kauppisen mukaan Iltalehtikin on käynyt tarkkaan läpi naapurimaissa käytössä olevia malleja ja kokemuksia.
Lehti on viime vuosina julkaissut koejuttuja, joiden avulla on selvitetty, kuinka valmiita lukijat olisivat maksamaan Iltalehden sisällöistä digitaalisissa kanavissa. Lisäksi on tehty kyselytutkimuksia sekä testattu pienellä yleisöllä myös sitä, kuinka valmiita lukijat ovat rekisteröitymään saadakseen juttuja luettavakseen.
Iltalehti Plussaa tekee erillinen, noin seitsenhenkinen tiimi, mutta juttuja tuotetaan myös muualla toimituksessa. Maksullisia digijuttuja hyödynnetään printtilehdessäkin.
Plussalle ei ole vielä ensimmäiselle vuodelle asetettu tilaajatavoitteita.
– Katsotaan, miten se lähtee vetämään ja tehdään tarvittavia toimenpiteitä. Seuraavalle vuodelle asetetaan sitten isommat tavoitteet.
Ruotsissa iltapäivälehdet ovat lähteneet havittelemaan tilaajia erikseen myös maakunnista muun muassa perustamalla aluetoimituksia. Kauppinen ei sulje tämänkaltaisen toiminnan mahdollisuutta tulevaisuudessa pois Iltalehdeltäkään, mutta ei halua mennä vielä asioiden edelle.
– Totta kai sellainen voi olla mahdollista, mutta ehkä elefanttia kannattaa syödä pala kerrallaan. Katsotaan ensin, miten pitkälle tällä tuotteella päästään ja sitten mietitään lisää.
