Sulje

Riikka Virranta

Ilmaisuuden aika ei ole ohi

facebook

Mitä tapahtui vuonna 2012? Ainakaan vuosi ei ollut kirkas media-alalle. Lasku kiihtyi sanomalehtien levikeissä, toimituksellisissa työpaikoissa ja kustannusalan liikevaihdossa.

VTT:n ja Turun yliopiston tutkijat ovat paikantaneet kustannusalan disruptiivisen käännekohdan vuoteen 2012. Se tarkoittaa, että monen yhtiön oli pakko muuttaa strategiaansa selvitäkseen.

Dramaattisin syy muutokseen oli kuluttajien mediankäytön siirtyminen mobiiliin ja ilmaiseen verkkoon. Talous ja yhteiskunta -lehden artikkelissaan tutkijat nostavat yhdeksi alaa hajottaneeksi muutostekijäksi sosiaalisen median, johon oli jo 2012 rekisteröitynyt puolet suomalaisista.

Tutkijat muistuttavat, että ihmiset ovat eläneet ilmaisten sisältöjen keskellä aiemminkin, mutta valinneet silti maksaa osasta.

Tuoreimman Suomen Lehdistön pääjutussa pohditaan Facebookin dilemmaa. Tykkäämällä laajasti median sivuista kuluttaja saa kätevästi päivän annin yhteen ilmaiseen uutisvirtaan. Ovatko lehdet tyhmiä, kun ne mahdollistavat tämän itse?

Valtaosa haastatelluista päätoimittajista on sitä mieltä, että Facebookista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Jos lehdet eivät siellä näy, joku muu kyllä näkyy.

Ilmaisten sisältöjen seassa on vain opittava elämään. Niitä riittää: Yle, MTV, iso osa lehtien verkkojutuista, kaupunkilehdet, radiot, kansainvälinen verkkomedia, kirjastojen tarjonta, nettinatiivit julkaisut, blogit…

Kuka näissä oloissa maksaa verkkosisällöistä? Rohkaiseva viesti tulee Reuters-instituutista, jonka tuoreen tutkimukseen mukaan ilmaisuus ei väistämättä määrää verkkouutisten hintamielikuvia.

Tapa maksaa jostakin mediasisällöstä, kuten printtilehdestä, lisäsi maksuhalua verkossa. Osassa tutkituista maista nuoret maksoivat muita todennäköisemmin verkkouutisista, ehkä koska he maksavat verkossa jo Netflixistä ja Spotifysta. Myöskään julkisen palvelun ilmaisten verkkosisältöjen kuluttaminen ei vähentänyt maksamista verkossa.

Tutkijat muistuttavat, että ihmiset ovat eläneet ilmaisten sisältöjen keskellä aiemminkin, mutta valinneet silti maksaa osasta.

Mitä tapahtuu vuonna 2020? Ehkä ilmaisuus voidaan selättää palvelulla. Niin hyvällä, että kuluttaja luottaa ajassa pysymisensä mieluummin toimituksen kuin Facebookin algoritmien varaan.

> Osta Suomen Lehdistö 7/2016 sähköisenä Lehtiluukusta tai tilaa lehti täältä.

Kommentit