Tilaa Uutiskirje!
Erottava tekijä. Juhani Saarisen mukaan datadeskin ydin on tuottaa sisältöä, joka erottaa HS:n muista. Deskiin kuuluvat myös muun muassa Miro Nurmela (vas.) ja Päivi Ala-Risku.

Tehtävänä olla edellä

HS:n datadeskistä kasvoi toimituksen oma ohjelmistokehitystiimi, jonka työpanos näkyy kymmenissä jutuissa joka päivä.

Hitaat

Helsingin Sanomien datadeskin työ on viimeksi kuluneen vuoden ajan ollut erityisen näkyvillä. Osasto on vastuussa muun muassa lehden koronavirusgrafiikoista: etusivun päivittyvistä rokote- ja epidemiaseurannoista sekä muista aiheen tilastoista.

– Meidän tehtävämme on olla uuden digitaalisen journalismin edelläkävijä, sanoo deskin esihenkilö Juhani Saarinen.

Saarinen johtaa liki parikymmenhenkistä osastoa, joka koostuu ohjelmistokehittäjistä, graafikoista, animoinnista vastaavista liikegraafikoista, tuottajista ja datajournalisteista. Tarkan työntekijämäärän nimeäminen on Saarisen mukaan hankalaa, koska yhteistyötä osastorajojen yli tehdään paljon, muun muassa design-osaston kanssa.

Datadeski syntyi vuonna 2011 kokeiluna toimituspäällikkö Esa Mäkisen mielenkiinnosta datajournalismiin. Saarinen alkoi johtaa sitä vuonna 2017. Osasto otti harppauksen vuonna 2019, kun digitilausten arvonlisäverokanta aleni 24 prosentista 10 prosenttiin ja datadeskiin rekrytoitiin viisi uutta työntekijää.

Datadeskin näkyvimpiä hankkeita ovat näyttävät verkkototeutukset. Saarisen mukaan niitä on käynnissä jatkuvasti, jotta Helsingin Sanomat erottuisi digitaalisella sisällöllään muista.

– Me olemme maksullinen toimija, ja meidän pitää tarjota journalismia, joka on uniikkia ja maksamisen arvoista. Interaktiiviset, visuaaliset jutut ovat osa sitä.

Määrällisesti useammin datadeskin työ näkyy kuitenkin pienissä verkkojournalismin keinoissa: kuvakaruselleina, liukusäätimellä toimivina vaihtokuvina, infografiikoina tai kyselyinä. Näitä toimittajat voivat tehdä itse datadeskin tekemillä työkaluilla – ja niitä käytetään päivittäin jutuissa kymmeniä kertoja.

”Datadeskin keskeinen haaste on se, miten satojen vuosien perinteitä kuljettava journalismi muuttuu relevantiksi digitaalisessa maailmassa.”

Isoin muutos datadeskissä Saarisen aikana on ollut tuotekehityksen ammattimaistuminen.

– Meistä on tullut ihan oikea ohjelmistokehitystiimi. Meillä on monta eri ohjelmistotuotetta, ja samalla olemme miettineet, miten kehitämme tuotteita järkevästi. Esimerkiksi koronavisualisointityökalu on laaja ohjelmisto, jota pitää ylläpitää, Saarinen sanoo.

Datadeskin työn ytimessä on skaalautuvuus. Miten mahdollisimman moni toimittaja voisi hyötyä datadeskistä? Saarisen mukaan yksittäisen työkalun avulla toimitus voi vuosien ajan tehdä parempaa journalismia.

– Digitaalista taikapölyä ei kuitenkaan voi ripotella. Kerronnan tapa ja sisällön käsittely määräytyy sitä kautta, miten lukija saa aiheesta eniten irti.

Datajournalistisia panostuksia on Suomessa muissakin toimituksissa – suurimpana Ylessä, mutta myös esimerkiksi Alma Talentin julkaisuissa. Sanoma ei panosta datajournalismiin ainoastaan Helsingin Sanomissa. Tammikuussa se etsi vakituista datajournalismin tuottajaa Aamulehteen.

Helsingin Sanomien datadeskin pääkehittäjä Miro Nurmela siirtyi vuonna 2019 tehtäväänsä ohjelmistoyritys Futuricesta. Datadeskin koodareiden taustat ovat vaihtelevia: joukossa on yksi kosmologi mutta yhtä lailla it-yrityksissä ja muissa datajournalismitiimeissä työskennelleitä ohjelmistokehittäjiä.

Nurmela toi mukanaan järjestelmällisyyttä: aiemmin datadeski keskittyi kokeiluihin, nyt työkalujen kehittämiseen haluttiin jatkuvuutta. Hänen työhönsä kuuluu ohjelmistokehittäjien johtamisen lisäksi vuoropuhelu emoyhtiön teknologiapuolen kanssa.

– Teknologia on aiemmin ollut erillään toimituksesta, mikä on ollut haaste. Toimin välittäjänä, kun olen teknologiaihminen, joka pystyy puhumaan asioista teknologiakielellä, hän sanoo.

 width=
”Teknologia on aiemmin ollut erillään toimituksesta, mikä on ollut haaste”, sanoo Miro Nurmela (vas.). Myös Päivi Ala-Riskun rooliin datajournalistina ja tuoteomistajana kuuluu lisätä vuorovaikutusta muun toimituksen ja datadeskin välillä.

Helsingin Sanomien datadeski on pyritty pitämään mahdollisimman lähellä arjen ydintä. Toimituksessa se sijaitsee uutisdeskin vieressä.

– Datadeskin keskeinen haaste on se, miten satojen vuosien perinteitä kuljettava journalismi muuttuu relevantiksi digitaalisessa maailmassa. Digitaalisessa huomiossa me kilpailemme Facebookin ja Tiktokin kanssa, jotka ovat valovuosia edellä sovelluskehityksessä, Nurmela sanoo.

Helsingin Sanomien datadeskiä sivuavia pro gradu -tutkielmia on 2010-luvun aikana tehty useita. Niissä nousee esiin myös kriittisiä huomioita siitä, että datadeski on erillinen yksikkönsä.

Yksi tapa siirtää osaamista toimittajille on ollut datadeskin työkierto. Siinä on aina kerrallaan yksi toimittaja neljän kuukauden ajan perehtymässä työkaluihin ja tekemässä niitä soveltavia juttuja.

Työkiertoa on ollut myös konsernin sisällä: syksyllä datadeskissä oli Aamulehden toimittaja.

Vuoropuhelun lisäämiseksi toimittajien kanssa datadeskissä on tuoteomistajia, joista kukin vastaa muutamasta työkalusta. Yksi heistä on pitkään terveys- ja lifestylejournalismin parissa työskennellyt datajournalisti Päivi Ala-Risku, joka opiskeli vuosina 2018–2019 datajournalismia Helsingin Sanomain säätiön stipendillä Columbian yliopistossa New Yorkissa.

– Siinä vaiheessa, kun toimittaja ottaa meihin turhautuneena yhteyttä, että minkä takia tämä grafiikka ei toimi, me olemme saavuttaneet sen, mitä tarvitaan. Silloin näiden asioiden käyttämistä pidetään perusvaatimuksena ja itsestäänselvyyksinä, Ala-Risku sanoo.

”Datadeskin keskeinen haaste on se, miten satojen vuosien perinteitä kuljettava journalismi muuttuu relevantiksi digitaalisessa maailmassa.”

Datadeskin tuotoksista suosittuja ovat olleet muiden muassa mukautuvat artikkelit, joissa lukija voi syöttää esimerkiksi tulonsa tai kotipaikkakuntansa ja lukea sen perusteella hänelle räätälöidyn artikkelin.

– Me teemme niitä aika paljon, ja ne tuntuvat puhuttelevan ihmisiä, Ala-Risku sanoo.

Saarisen mukaan datadeski on ollut varovainen räätälöimään juttuja valmiiksi lukijan puolesta ja kohdentamaan niitä nykyistä tarkemmin.

– Aika monesta lukijasta me tiedämme, missä kunnassa he asuvat. Tämän pohjalta me voisimme tehdä sisältöä, jossa paikkakuntavalinta olisi tehty valmiiksi, eli Vantaalla asuvalle tarjottaisiin automaattisesti juttu, joka käsittelee Vantaata, hän sanoo.

– Se voi kuitenkin tuntua läpinäkymättömältä, ja siinä on riski, että lukijasuhteen luottamus rapautuu. Sen takia lukija tekee itse jutun alussa ne valinnat, joilla jutun personointi tapahtuu.

Saarinen ja Ala-Risku nostavat yhdeksi mahdollisista tulevaisuuden suunnista automatiikan. Ennen koronaa datadeski julkaisi päivittäin automaattisesti jutun, jossa esiteltiin pääkaupunkiseudun ilmaistapahtumia.

– Täydellisen automatisoinnin ongelmana on, että uutinen on se, mikä on poikkeuksellista, kun taas koodia on helpointa tehdä säännönmukaisille asioille, Ala-Risku sanoo.

Myös tulevaisuutta seurataan. Miro Nurmela nostaa esille augmented realityn eli lisätyn todellisuuden sekä virtual realityn eli virtuaalitodellisuuden.

– Datadeskin tehtävänä on pystyä vastaamaan teknologiahyppäyksiin. Sen sijaan, että nämä asiat nähtäisiin uhkina, ne pitää nähdä mahdollisuuksina.

  • Datadeskin kolme tärppiä
  • 1. Tuo digitaalinen osaaminen toimituksen ytimeen. Näin toimitusta voidaan helpommin kuulla kehitystyössä, ja digitaalinen osaaminen on toimituksen käytössä.
    2. Automatiikasta ei ole hyötyä, jos sitä ei käytä. Datadeskin järjestämät koulutukset ovat lisänneet työkalujen käyttöä merkittävästi Helsingin Sanomissa.
    3. Automaattisesti päivittyvä grafiikka on palvelu, jonka ylläpitämiseen pitää varata aikaa ja resursseja. Kerran valmiiksi tehty tuote ei pysy käyttökunnossa ilman huoltoa. Asian pitää muuttua riittävän usein tai tiedolle pitää olla riittävä tarve, että yksittäisen grafiikan sijaan kannattaa tehdä automaattinen palvelu.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast