Sulje

Helsingin Sanomia kiinnostavat nyt sähkökirjat

sähkökirjat

HS Kirjastolla lehtitalo tahtoo edistää sähkökirjojen lukemista ja maksullisten digipalveluiden käyttöä Suomessa. Kustantajat saavat kirjoilleen lisää elinkaarta.

Helsingin Sanomien lukijoista neljä viidestä ilmoittaa harrastavansa lukemista ja yli puolet lukee kaunokirjallisuutta joka viikko.

Tähän tutkimustulokseen nojaten lehtitalo sukeltaa syvemmälle kirjankustannusalaan.

Viime viikolla lanseerattiin HS Kirjasto, Helsingin Sanomien tablettisovelluksiin sisältyvä palvelu, jossa voi lukea kuukausimaksua vastaan yli sataa suomenkielistä kirjaa. Lisäksi lehden digitilaaja saa ilman lisämaksua joka viikko yhden, valitun kirjan luettavakseen.

Uuden tuotteen idea on kannustaa sähköistä lukemista ja etenkin maksullisten digipalveluiden käyttöä.

– Sähkökirjat eivät ole lähteneet Suomessa liikkeelle yhtä hyvin kuin muualla. Siksi palvelu on kiinnostanut kustantajiakin, HS Kirjastoa ideoinut uutispäällikkö Esa Mäkinen sanoo.

Kustantajat saavat osan kuukausitilausten tuotosta ja näkyvyyttä: kirjat ovat esillä palvelussa, ja sopimukseen kuuluu myös mainostilaa.

– Helsingin Sanomien sovelluksissa lukeva yleisö on valmiina. Meillä on jo viikossa 100 000 käyttäjää, Esa Mäkinen sanoo.

Helsingin Sanomien sovelluksissa lukeva yleisö on valmiina. Meillä on jo viikossa 100 000 käyttäjää.

Mukana on yhdeksän kustantamoa, ja neuvotteluja käydään yhä. Myös kirjojen määrää on tarkoitus lisätä pikkuhiljaa.

Mäkisen mukaan kustantajia ei ollut vaikea vakuutella mukaan. Hankalinta oli tuottojenjakomallin kehittäminen. Rahanjaon perusyksiköksi tuli luettujen sivujen määrä.

Kustantajien mukaan saamista helpotti, ettei HS Kirjaston valikoimissa ole uutuuskirjoja vaan vuoden tai pari sitten julkaistuja teoksia.

– Kustantajille tämä tarjoaa lisää elinkaarta kirjalle, Mäkinen perustelee.

Teknisesti palvelu oli helppo toteuttaa, sillä kirjat näkyvät sovelluksessa samalla tavoin kuin näköislehdetkin.

HS Kirjastolla ei ole yhtä esikuvaa. Palvelu on idealtaan ”kirjavuokraamo”. Toisin kuin esimerkiksi Elisa Kirjassa, kirjoja ei osteta ja ladata omalle koneelle, vaan maksua vastaan saa käyttöoikeuden koko valikoimaan kuukaudeksi kerrallaan.

Otavan Luekirja.fi-palvelusta poiketen HS Kirjasto sisältää useiden suomenkielisten kustantamojen tarjontaa.

Uutta on, että kirjojen välissä esitetään mainontaa.

Helsingin Sanomat on julkaissut kokeiluluontoisesti kirjoja tablettisovelluksissaan pitkin vuotta. Liiketoiminnan kehityspäällikön Veera Siivosen mukaan lukijat ovat suhtautuneet myönteisesti niiden välissä olleeseen mainontaan.

HS Kirjastoon tulee vain kokosivun tablettimainontaa, joka Siivosen mukaan miellyttää sekä kuluttajia että mainostajia: mainos huomataan mutta se on tarvittaessa nopea ohittaa.

Kirjojen lomassa pyörivät voivat pyöriä samat ilmoitukset kuin HS:n tablettisovelluksissa muuallakin. Lisäksi palveluun myydään kirjoihin liittyvää mainontaa.

– Esimerkiksi kustantajan mainokset kirjailijan seuraavasta teoksesta voivat olla mukavia sekä kirjailijan että lukijan kannalta, Siivonen sanoo.

– HS Kirjasto on hyvä ympäristö myös muille kulttuuritoimijoille, joiden kohderyhmä on sama, hän lisää.

Kommentit