Mediatalot ovat viime vuosina alkaneet kiinnittää aiempaa enemmän huomiota journalistiseen editointiin sisällön laadun nostajana ja varmistajana. Jutun rajauksen ja fokuksen varmistaminen on editoijan keskeisiä tehtäviä, koska digiympäristössä lukija vaihtaa sisältöä herkästi, jos jutussa on tyhjäkäyntiä tai se rönsyilee epäkiinnostavaan.
Hyvä editoija karsii jutusta epäolennaisuuden, toisteisuuden ja latteudet, mutta varmistaa samalla, että juttu vastaa kaikkiin lukijalle herääviin kysymyksiin. Hän pyrkii suuntaamaan tekstin huomion tarinan ja lukijan kannalta olennaisimpaan.
- FAKTA
- Tutkija: Eevi Heikkinen
- Tutkimus: Journalistiikan maisterintutkielma ”Työ, jota ei ole olemassa” – Featurejutun editointiprosessi Kuukausiliitteessä. Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos.
Editoinnin työtavoista ja hyvistä käytännöistä puhutaan alalla vähän tehtävän tärkeydestä huolimatta. Editointiprosessin käytännöt nousevat kiinnostavasti tutkimuskohteeksi Eevi Heikkisen gradussa, jossa hän selvittää laadullisen tapaustutkimuksen keinoin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen ”Rotuteorioiden suurmaa” -jutun editointiprosessia. Jutun toimittaja on Jussi Sippola ja editoija Helsingin Sanomien liitepäällikkö Lauri Malkavaara.
Feature-juttujen editointi alkaa jo ideointivaiheessa sisällön ja rakenteen hahmottelulla. Heikkisen tutkimasta Kuukausiliitteen jutusta kirjoitettiin yhteensä neljä kokonaista versiota. Editoinnin huomio siirtyi prosessin edetessä kokonaisuuksista kohti yksityiskohtia.
”Tyylin hiomisessa on tärkeää ymmärtää, milloin on tarpeen pysäyttää lukija erikoisella ilmaisulla ja milloin sujuvoittaa tekstiä tutulla muotoilulla.”
Käsittelevässä editoinnissa keskityttiin avainkohtien eli aloituksen ja lopetuksen hiomiseen sekä rajaukseen ja tekstin tarinallisuuden kehittämiseen. Alkupään versioihin tehtyjen poistojen ja korvausten tavoitteena oli yleensä tekstin sujuvoittaminen sekä sisällöllinen ja kielellinen tiivistäminen.
Editoija kertoi tavoitteekseen, että tekstiä on helppo ja hauska lukea ja että jakson luettuaan haluaa lukea seuraavan. Runsas ja rikas kieli ei ole aina tavoitteena, koska se tekee lukemisesta raskaampaa ja vaikeampaa. Tyylin hiomisessa on tärkeää ymmärtää, milloin on tarpeen pysäyttää lukija erikoisella ilmaisulla ja milloin sujuvoittaa tekstiä tutulla muotoilulla.
Editoija perusteli kirjoittamiaan lisäyksiä sillä, että ne johdattivat kertomusta eteenpäin, toivat esiin kertojaa ja jutun henkilöitä, paransivat jutun etenemistä ja toivat sille rytmiä. Viimeistelevässä editoinnissa painottuivat tekstin tiivistäminen, yksinkertaistaminen, flow’n vahvistaminen ja printin taittomalliin sovittaminen.
Tutkimuksessa korostuu, että feature-editointi on sosiaalista toimintaa, jossa parhaaseen tulokseen pääseminen edellyttää toimittajan ja editoijan hyvää työskentelysuhdetta. Hyvä editoija edistää tekstiä rakentavalla tavalla kirjoittajan luovuutta tukien.
Editoinnin määrä ei kerro tekstin laadusta ainakaan niin, että huono teksti tarvitsisi enemmän editointia. Tutkimuksessa siteerataan Kuukausiliitteen Lauri Malkavaaraa: ”Usein käy niin, että mitä parempi teksti on käsillä, sitä enemmän sitä editoidaan. Tyhjästä on paha nyhjästä, mutta täydestä nyhjäisee vaikka mitä.”
Ilta-Sanomat kasvatti editoinnin resursseja tänä syksynä, kun uutispäällikön lisäksi jokaiseen päivävuoroon lisättiin vähintään yksi editoiva uutispäällikkö. Editoijien vuorokierrossa työskentelee neljä henkilöä. Ilta-Sanomien editoiva uutispäällikkö Marjo Hiitelä, mitä ovat tyypillisimmät asiat, joita editoija jutuille tekee?
– Uutistekstien nopeassa peruskäsittelyssä katsotaan kirjoitusvirheet, nimien kirjoitusasut, ja että lauseet on järkevästi rakennettu. Tsekataan faktat. Feature-jutuissa on enemmän aikaa perehtyä jutun rakenteeseen ja siihen, miten tarinaa kuljetetaan.
- FAKTA
- Tekijä: editoiva uutispäällikkö Marjo Hiitelä Ilta-Sanomista
- Kokemus: Hiitelä on työskennellyt Ilta-Sanomissa vuodesta 2013 toimitussihteerinä sekä visuaalisen toimituksen esihenkilön sijaisena. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopiston tiedotusopista ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopiston suomen kielestä.
– Editoivan uutispäällikön tehtävä on lisäksi laajentunut juttujen paketointiin, jossa haetaan juttuihin kainaloita, lue lisää -linkkejä, kuvituksia ja tehdään juttupaketti valmiiksi.
Käsitteleekö yhtä juttua vain yksi editoija?
– Jos työn alla on juttu, johon halutaan leipoa todella iskevä uutiskärki, juttua saatetaan käyttää usealla uutispäälliköllä tai julkaisijalla. Otsikoihin ja kärkiin kannattaa käyttää usean työpanosta, jotta niihin saadaan vahvimmat paukut, koska niillä iltapäivälehtien leipä tehdään.
Miten otsikkoversioiden testaus tapahtuu?
– Samaan juttuun voidaan tehdä useita otsikkokulmia. Jutun toimittaja voi tehdä itse yhden tai useampia otsikoita ja editoija tai uutispäällikkö tekee niitä yleensä lisää. Automatiikka sitten testaa eri otsikkovaihtoehtoja. Toimittajat ovat meillä tottuneet siihen, että otsikoita ja kärkiä jumpataan isolla porukalla ja että sivulauseesta voidaan joskus löytää myyvin kulma, joka voidaan nostaa jutun kärkeen.
Tutkimuksen mukaan editoinnin tärkeitä tehtäviä ovat tekstin rajauksen ja rullaavuuden parantaminen. Hiotaanko näitä uutisjutuissa usein?
– Oikeiden teemojen ja käsittelysyvyyden valinta pitää kokeneella toimittajalla olla selkärangassa. Juttujen kokoluokkien käyttöönotto, eli SML-malli, vähensi rajaus- ja lyhennystarvetta netissä, kun toimittaja ymmärtää, minkä kokoista juttua häneltä toivotaan. Merkkimäärärajat eivät ole sitovia, ne saa ylittää, jos siihen on hyvä syy.
– Meillä on kovatasoinen toimitus, joten editoinnille jätetään puolivalmiita juttuja todella vähän. Välillä tulee hakkaavaa tekstiä vastaan. Asioiden sujuva rullaaminen liittyy tekstin koherenttiin etenemiseen ja sidosteisuuteen. Tästä päästään rajanvetoon siitä, miten paljon toimittajien oma kirjoitustyyli saa näkyä uutisissa. Jotkut kirjoittavat lyhyitä virkkeitä ja jotkut pidempiä.
No saako kirjoittajan persoonallinen, tunnistettava kirjoitustyyli näkyä uutisissa?
– Saa se näkyä.
