Vaikka suomalaiset sanomalehdet keräsivät ison mitalisaaliin Society for News Design Scandinavian (SNDS) pohjoismaisen ulkoasukilpailun printtisarjoissa, digipuolella Suomi ei saanut lainkaan palkintoja.
Selitys löytyy siitä, että osallistuneita töitäkin oli mukana vain yksi. Esimerkiksi Norjasta ja Tanskasta lähetettiin kummastakin yli 30 työtä. Viime vuonna digisarjaan osallistui Suomesta seitsemän työtä, joista jopa neljä palkittiin.
Digituomaristoon kuulunut Björn Heselius uskoo, että Suomelle tulisi menestystä myös digisarjoissa.
– Suomen laatu on kova, mutta emme ole tottuneet nostamaan omaa häntäämme. Teknisellä puolella osaaminen on varmasti jopa vahvempaa kuin muissa osallistuneissa maissa. Tosin saatamme olla hieman varovaisia, hän sanoo.
”Teknisellä puolella osaaminen on varmasti jopa vahvempaa kuin muissa osallistuneissa maissa. Tosin saatamme olla hieman varovaisia.”
Kilpailun printtituomaristoon kuuluneen Sunnuntaisuomalaisen ulkoasuvastaavan Anniina Louhivuoren mukaan Suomen menestys printtisarjoissa oli mittavaa myös tarkasteltaessa osallistujamääriä ja palkintoja.
– Suomesta osallistuneita sivuja tai sivukokonaisuuksia oli 76, ja palkintoja tuli 14. Tämä on huima määrä, jos vertaa esimerkiksi Norjaan, joka osallistui peräti 160 työllä ja sai palkintoja 19.
Suomalaisista eniten palkintoja haalivat Helsingin Sanomat ja Aamulehti. Helsingin Sanomiin tuli yksi kulta, yksi hopea ja kaksi kunniamainintaa sekä Aamulehteen kaksi hopeaa ja kolme kunniamainintaa. Turun Sanomat ja Ilta-Sanomat saivat yhden kullan, Sunnuntaisuomalainen yhden hopean ja yhden kunniamaininnan sekä Kaleva yhden kunniamaininnan.
”Suomesta osallistuneita sivuja tai sivukokonaisuuksia oli 76, ja palkintoja tuli 14. Tämä on huima määrä, jos vertaa esimerkiksi Norjaan, joka osallistui peräti 160 työllä ja sai palkintoja 19.”
Suomesta osallistuneiden sivujen määrä on viime vuosina vähentynyt. Vuosi sitten printtitöitä lähetettiin meiltä 97. Louhivuori arvelee syyksi heikentynyttä taloudellista tilannetta ja sitä myöten halua satsata kilpailun osallistujamaksuun. Lisäksi joissakin lehdissä ulkoasuihmisten työtahti on niin kova, etteivät he ehdi käydä läpi sivuja kilpailua silmällä pitäen.
Printtisarjoissa monena vuonna menestyneiden Helsingin Sanomien ja Aamulehden salaisuus on Louhivuoren mielestä vahva ulkoasuperinne ja lehden johtoportaasta lähtevä halu satsata ulkoasuun.
– Kun kokonaisajattelu ulkoasusta on kunnossa, lehti kestää myös sen, jos yksittäiset tekijät vaihtuvat, Louhivuori sanoo.
Kokonaisvaltaisesta ulkoasusuunnittelusta viestii myös Helsingin Sanomien ja Aamulehden menestys Overall Design -sarjassa. Aamulehti jakoi Politikenin kanssa isojen lehtien hopeamitalin, ja Helsingin Sanomien Teema-liite sai kultaa. Louhivuori pitää kyseistä sarjaa kilpailun vaativimpana. Siinä arvostellaan useita numeroita ja erityisesti sitä, miten lehti onnistuu ulkoasussaan kiireisessä arjessa.
Turun Sanomat puolestaan sai kultaa lehtiuudistusten sarjassa.
– Uudistus broadsheetista broadsheetiin oli todella näyttävä, ja nykyinen lehti edustaa tasokasta, modernia designia. Uusi ja vanha ulkoasu ovat kuin yö ja päivä. Voitto oli tuomariston mielestä aivan selkeä, Louhivuori kertoo.