Neljä suomalaista mediayhtiötä on saanut rahoitusta hakukoneyhtiö Googlen Digital News Initiative -kehitysrahastolta. Suurimman potin, 490 000 euroa, sai Helsingin Sanomat, joka aikoo kehittää marraskuussa julkaisemaansa juttujen suosittelujärjestelmää. STT sai 220 000 euroa uutisrobotin rakentamiseen ja Journalistiliiton perustama Mediakunta 50 000 euroa palvelunsa digitaaliseen kehitykseen.
Alma Regions aikoo käyttää saamansa 300 000 euroa älynotifikaatioiden kehittämiseen. Notifikaatiot ovat älylaitteiden ruuduilla näkyviä ilmoituksia.
– Haluamme hyödyntää tätä kanavaa parhaalla mahdollisella tavalla niin, että se on asiakkaidemme mielestä palvelu, josta halutaan maksaa, ei ärsyke, sanoo Alma Regionsin digitaalisen liiketoiminnan johtaja Jussi Maaniitty.
Googlen rahoituksen turvin Alma kehittää notifikaatioita omana palvelunaan, ei niinkään jonkin sovelluksen tai sovellusten osana. Toisin sanoen jos ennen esimerkiksi suuresta uutistapahtumasta on tullut kännykän käyttäjän ruudulle ilmoitus ja linkki uutiseen, jatkossa itse ilmoitus eli notifikaatio voi kertoa lukijalle riittävät tiedot.
– Kenttä on muuttumassa siihen suuntaan, että kuluttajille tulee mahdollisuus muotoilla notifikaatiosta itsestään sellainen palvelu, joka heille riittää.
”Haluamme hyödyntää tätä kanavaa parhaalla mahdollisella tavalla niin, että se on asiakkaidemme mielestä palvelu, josta halutaan maksaa, ei ärsyke.”
Tarkoitus on luoda myös Alman toimitusten käyttöön työkalu, jolla toimitukset pystyvät parantamaan yhteydenpitoa lukijoihin tai asiakkaisiin. Se tarkoittaa esimerkiksi notifikaatioiden personointia ja uutisnotifikaatioiden lähetysaikojen säätämistä sen mukaan, milloin käyttäjä on vastaanottavaisimmillaan.
– Toimituksethan haluaisivat lähettää 50 notifikaatiota päivässä. Joku haluaa ne kaikki, joku vain viisi ja joku pelkän uutiskoosteen, Maaniitty kuvaa käyttäjien mielihaluja.
Notifikaatioiden kehittäminen on osa Alma Regionsin Reviiri-hanketta, jossa yhtiö kehittää uutta media-alustaa. Älynotifikaatiopalveluita on tarkoitus hyödyntää Alman lehtien ja toimitusten lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös esimerkiksi painotoiminnan asiakkuuksissa sekä sisältökumppanien kanssa.
Maaniityn mukaan Alma haluaa olla maailmalla edelläkävijä älykkäissä notifikaatioissa. Googlen hankeraha on ennen kaikkea piristyruiske hyvälle idealle.
– On hyvä, että hankkeen laadun toteaa joku muukin. Googlehan näkee paljon ideoita, ja jo se validoi ajatusta, että hanke läpäisi seulan.
Tavoitteena on ottaa uusia ominaisuuksia käyttöön nopealla aikataululla ensi vuoden aikana.
STT puolestaan aikoo käyttää Googlelta saamansa rahat robottijournalismia tekevän U-Bot-robotin kehittämiseen. STT:n yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Turun yliopisto ja teknologiayritys Namia.
Tähän mennessä Suomessa nähdyissä robottijournalismikokeiluissa robotin käyttämät tekstipohjat on pitänyt syöttää käsin. STT:n uutiskehittäjän Maija Lappalaisen mukaan U-Botin tarkoitus on kuitenkin hankkia tekstipohjia automaattisesti esimerkiksi STT:n arkistoista. Se nopeuttaa ja tehostaa robotin työtä huomattavasti ja tuo täysin uudenlaisia mahdollisuuksia siihen, millaisia uutisia robotti voi kirjoittaa.
U-Bottia aiotaan kehittää kirjoittamaan muistakin aiheista kuin esimerkiksi urheilusta ja taloudesta, joissa dataa on paljon ja helposti saatavilla. Lappalaisen mukaan tarkoituksena on tutkia myös vaikeampien aihepiirien, kuten rikos- ja onnettomuusuutisoinnin tekemistä.
– Niistä on jonkin verran dataa ja aiempia juttuja saatavilla, ja niissä on jonkin verran toisteisuutta. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä suoraviivaisia kuin urheilu ja talous.
Suunnitelmat ovat kuitenkin tässä vaiheessa vielä alustavia.
Kaikissa aiheissa U-Bot ei välttämättä tee valmista uutistekstiä, vaan esimerkiksi tekstinpätkiä, joita toimittajat voivat hyödyntää. Tai sitten robotti tuottaa raakatekstiä, jonka toimittaja tarkistaa muista lähteistä ja editoi julkaisukelpoiseksi.
Lappalainen lupaa robotin tekemiä juttuja asiakkaille vuoden 2018 aikana. Hanke on kaksivuotinen.
STT:n ajatuksena on myös kaupallistaa U-Bot ja viedä se kansainvälisille markkinoille. Robotin toteutus on kielineutraali, joten sen voi ottaa käyttöön muillakin kuin suomen kielellä.
– Meillä on hyvät suhteet kansainvälisiin uutistoimistoihin, joten sitä kautta saamme helposti kumppanuuksia muilta markkinoilta.
STT on viime aikoina ollut esillä lähinnä negatiivisessa valossa rahoitusongelmiensa vuoksi. Siksi Lappalainen pitääkin Googlen rahoituksen merkitystä valtavana. Ilman sitä STT:llä ei olisi ollut tässä vaiheessa mahdollisuutta lähteä kehittämään robottia.
”Uskomme hankkeeseen ja sijoitamme siihen merkittäviä summia itsekin. Mutta rahoitus mahdollistaa vähän isommin ajattelemisen.”
Helsingin Sanomat aikoo parantaa marraskuussa julkaisemansa suosittelualgoritmin toimintaa nykyisestä niin, että se ottaa jatkossa entistä paremmin käyttäjäkohtaiset mieltymykset huomioon.
– Nykyinen suosittelujärjestelmämme on one size fits all -tyyppinen ja kaikille käyttäjille samanlainen, vaikka se muokkautuukin käyttäjän mukaan. Uudessa järjestelmässä järjestelmän sisuskalutkin muokkautuvat käyttäjien mukaan, sanoo Sinulle-osion journalistisesta kehityksestä vastuussa oleva toimituspäällikkö Esa Mäkinen.
Hänen mukaansa tavoitteena on ketterän kehityksen menetelmien mukaisesti saada mahdollisimman nopeasti, luultavasti jo keväällä, ensimmäisiä versioita uudesta järjestelmästä käyttöön.
Hesarille Google-rahoitus mahdollistaa ennen kaikkea riskien ottamista.
– Uskomme hankkeeseen ja sijoitamme siihen merkittäviä summia itsekin. Mutta rahoitus mahdollistaa vähän isommin ajattelemisen, Mäkinen toteaa.
Myös Journalistiliiton tämän vuoden alussa perustama Mediakunta sai rahaa Googlelta, yhteensä 50 000 euroa. Prototyyppirahoituksella Mediakunta aikoo kehittää verkkojärjestelmäänsä, esimerkiksi eri kieliversioiden toimintaa.
Mediakunta on erityisesti keikkatöitä tekeville journalisteille ja viestinnän ammattilaisille tarkoitettu osuuskuntamuotoinen yritys, jonka tarkoituksena on auttaa jäseniään työllistymään.
Laajempana tavoitteena Mediakunnalla on kaupallistaa ja kansainvälistää omaa osaamistaan niin, että konsepti ja esimerkiksi juuri verkkojärjestelmä voisivat laajentua muidenkin ammattiliittojen käyttöön.
Mediakunnan toiminnanjohtaja Maiju Mitrunen kertoo käyneensä puhumassa mallista jo ainakin parissa suomalaisessa ammattiliitossa sekä Tanskan journalistiliitossa. Rahoitushaun kautta Mitrunen on saanut myös kontakteja maailmalle, esimerkiksi Hollantiin, jossa toimii joitakin vastaavia journalistien perustamia osuuskuntia.
– Rahoituksen etu ei siis ole vain rahallinen, vaan sitä kautta olemme päässeet kiinni muihin samaa aihetta miettiviin tahoihin, Mitrunen sanoo.
Mediakunnalla on nyt 158 jäsentä. Ensi vuoden loppuun mennessä tavoitteena on 200 jäsenen rajan rikkominen.
