Uutismedian tekoälykokeilut alkavat vihdoin monipuolistua: mahdollisuuksia on enemmän kuin koskaan.
Kiinnostavimpia ovat mielestäni kokeilut, jotka liittyvät arvoketjun loppupäähän eli yleisölle näkyviin mediatuotteisiin ja niiden jakeluun. Seuraavalta listalta jätän pois tiivistäjät ja otsikointiapurit, koska niitä taitavat käyttää jo kaikki.
Automatisoidut audiokoosteet: Ruotsalaisen Aftonbladetin kolme kertaa päivässä julkaistava ja automatisoitu “Update” on audioyhteenveto päivän tärkeimmistä uutisista. Lehden kehitysjohtajan mukaan Update on alkuvaiheessa saanut enemmän palaavia kuuntelijoita ja suuremman osuuden nuoria kuin Aftonbladetin podcastit. Kielimallit alkavat kehittyä sellaisiksi, että hyppäys tekstistä ääneksi ja sujuvan kuuloisiksi podcasteiksi ei ole enää pitkä – halusimme tätä tai emme.
Pystykerrontaa hyödyntävä uutis- ja keskustelusovellus: Audiojournalismiyritys Curion uutissovellus julkaistiin maaliskuussa 2024. Sovellus tarjoaa pääsyn luotettujen uutisbrändien sisältöihin ja mahdollistaa niistä kyselemisen chat-pohjaisessa käyttöliittymässä. Sovelluksessa voi myös luoda itselleen kuunneltavaksi äänisisällön eri uutisaiheista. Miinusta: jokseenkin epäintuitiivinen käyttää. Plussaa: kerrankin tuntuu oikeasti uudelta! Innovatiivisuudesta tulee mieleen jo kuopattu Artifact, jonka tekoälymoottori tarjoili uutisen pyydettäessä vaikka emojeina. Kuukausimaksullinen sovellus vakuuttaa käyttävänsä tekoälyä vastuullisesti. Eettisyyden kannalta kysymyksiä kuitenkin herättää, että mistään ei löydy tietoa, maksaako se käyttämistään sisällöistä korvausta perinteiselle medialle.
”Hyppäys tekstistä ääneksi ja sujuvan kuuloisiksi podcasteiksi ei ole enää pitkä.”
Versiointi seuraavalle tasolle: Saksalaisen Axel Springer -jättikonsernin lippulaivan Die Weltin YouTube-tiimi hyödyntää tekoälyä muuntaakseen yhtiön televisiosisältöjä uusiin muotoihin eri YouTube-kanaville. Tiimi hallinnoi yli kymmentä kanavaa, joilla julkaistaan ruokaan, historiaan ja uutisiin liittyvää sisältöä. Tekoäly vapauttaa aikaa luovaan työhön.
Automatisoidut tarjoukset: Financial Times käyttää automaattisesti ja tekoälyä hyödyntäen luotuja tarjouksia niille tilaajille, jotka ovat aikeissa perua. Nerokasta! Kun aiemmin tilaaja oli peruuttamassa tilaustaan, tarjoukset perustuivat asiakkaan nykyiseen hintaan. Nyt tarjouksiin vaikuttaa myös esimerkiksi käyttäjäprofiili. Tulevaisuudessa tarjoukset muuttuvat dynaamisiksi eli eri tekijöiden pohjalta jatkuvasti muuttuviksi tekoälyn ohjaamiksi suosituksiksi.
Sääsovellus steroideilla: Sveitsiläisen Ringierin AI-pohjainen sääsovellus ei vain kerro säätä vaan ymppää perusennusteen ympärille historiatietoa sekä tiivistelmiä ja tietoa eri ilmiöiden vaikutuksista ilmastoon.
Virastodatan haistelija: Uutistoimisto Associated Press ja AppliedXL-niminen yritys ovat kehittäneet työkalun, joka auttaa toimittajia käsittelemään suuria datamääriä. Työkalu analysoi virastojen dataa ja nostaa esiin paikallisesti mahdollisesti merkittäviä uutisaiheita. Pilottikokeilu on käynnissä viidessä AP:n jäsenorganisaatiossa. Hienoa on, että työkalu tarjoaa pienille toimijoille mahdollisuuden hyödyntää tekoälyä uutisaiheiden kartoittamiseen.
Vanhat jutut esiin: Times of India käyttää tekoälyä arkistojuttujensa uudelleennostamiseen tilaajille tarkoitetussa palvelussaan. Lehden mukaan 50 prosenttia personoitujen push-ilmoitusten klikkauksista tulee nyt yli kaksi päivää vanhoista jutuista.
Tarkastamme aitouden puolestasi: Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n verifiointipalvelu “SVT Verifierar” pyytää asiakkaitaan lähettämään kuvia ja videoita, joiden aitouden nämä haluavat tarkastaa. SVT:n palvelu kertoo yhdistävänsä “perinteisen journalismin kuvien analysointiin, digitaalisiin jalanjälkiin ja avoimiin lähteisiin” varmentaakseen tiedon aitouden. Faktantarkistuksessa ei ole sinänsä uutta, mutta tekoälyn suora tai välillinen rooli sekä osallistava elementti tekevät tästä kokeilusta uudentyyppisen.
