KSF Median ruotsinkielisiä lehtiä tehdään tulevaisuudessa tiiviissä paikkakuntien rajat ylittävässä yhteistyössä. Uudenlaiseen toimintamalliin kuuluu myös tiimityö ja yhteiset projektit. Työtä tehdään jatkossakin Helsingissä, Hangossa, Tammisaaressa, Loviisassa ja Porvoossa. Sisällöntuotannollisesti muodostetaan kaksi toimitusta, joista toinen tuottaa uniikkia paikallista aineistoa ja toinen kaikille lehdille yhteistä sisältöä. Yhteistä sisältöä voidaan myydä muille suomenruotsalaisille mediataloille ja muillekin kiinnostuneille.
Tähän asti toimitukset Hufvudstadsbladetissa, Hangötidningenissä, Västra Nylandissa, Östra Nylandissa ja Borgåbladetissa ovat keskittyneet tekemään sisältöä vain omiin lehtiinsä.
– Mallimme on uusi, eikä meillä ole ollut esikuvia. Rakennamme organisaatiota, joka ei ole suunniteltu vain printin tekoon ja joka joustaa esimerkiksi erilaisten juttuprojektien mukaan, kertoo toimitusjohtaja Barbro Teir.
Toimitustyötä ohjaa julkaisuyksikkö, jota johtaa julkaisujohtajana Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Jens Berg. Yksikköön kuuluvat Porvoossa ja Tammisaaressa työskentelevät päätoimittajat sekä visualisteja ja tuottajia.
– Yksikkö profiloi, paketoi ja tilaa sisältöjä joko omista toimituksista tai tarpeen mukaan ulkopuolelta, kuvaa Teir.
KSF Media on palkannut lisäksi kaksi sisältöjohtajaa. Heidän tehtävänään on vastata sisältöjen journalistisesta laadusta ja kehityksestä.
Mallimme on uusi, eikä meillä ole ollut esikuvia. Rakennamme organisaatiota, joka ei ole suunniteltu vain printin tekoon ja joka joustaa esimerkiksi erilaisten juttuprojektien mukaan, kertoo toimitusjohtaja Barbro Teir.
KSF Media vähentää päättyneiden yt-neuvotteluiden seurauksena henkilöstöään 48 henkilötyövuodella. Tällä hetkellä työntekijöitä on 248.
Päälliköitä on nyt 35, ja uudessa organisaatiossa heitä on 22.
– Taloustilanne on vaikea, ja säästäminen on välttämätöntä. Uudelleenorganisoinnin takana on kuitenkin myös se, että yhteistuotannolla voimme tehdä ruotsinkielisiä lehtiä, joiden sisältö ja näkökulmat ovat toisaalta paikallisia ja toisaalta laajemmat kuin mihin kukin yksin pystyisi, sanoo Teir.
Uudistuneet lehdet alkavat ilmestyä ensi vuoden alusta. Teirin mukaan yksiniskaisissa lehdissä on yhteistä aineistoa ja paikallisia vaihtosivuja. Uniikissa sisällössä painottuvat paikallisuus, kulttuuri ja analyysit.
Itä-Uusimaalla ilmestyvien lehtien osalta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä siitä, julkaistaanko alueella sekä Östra Nylandia ja Borgåbladetia vai yhtä uutta lehteä. Asiaa selvitetään parhaillaan lukijoiden ja ilmoittajien kanssa.
Konsernin suomenkielinen lehti Loviisan Sanomat jatkaa entiseen malliin.
Myös KSF Median myyntiorganisaatiota muutetaan, ja jatkossa yritys- ja yksityisasiakasmyyntiä hoitaa yksi yksikkö. Myynnissä keskitytään aiempaa enemmän verkkoon.
Konsernin lehdillä on jonkin verran päällekkäislevikkiä, kun ihmiset ovat tilanneet oman alueensa lehden ja HBL:n. Teirin mukaan näille tilaajille tarjotaan esimerkiksi mahdollisuutta pakettiin, johon kuuluu oman alueen lehti sen ilmestymispäivinä ja muina päivinä HBL.
– Tai yhtä hyvin pakettiin voi kuulua digilukuoikeuksia, hän sanoo.
Nimityksensä jälkeisessä Suomen Lehdistön haastattelussa Barbro Teir visioi aiempaa laajempaa ja konsernirajat ylittävää ruotsinkielisten lehtien yhteistyötä. Yksi esimerkki siitä on, että suunniteltu sisältömyynti. Lisäksi KSF Media, HSS Media, Åbo Underrättelser ja Nya Åland selvittävät parhaillaan verkkoyhteistyön mahdollisuuksia.
– Netissä on viisasta ajatella isommin, sanoo Teir yhteistyöstä. Hänen mukaansa etenkin mobiilipuolta pitää nyt vahvistaa.
Myös uutistoimistomateriaalin suhteen kaikilla suomenruotsalaisilla lehdillä on yhteisiä intressejä esimerkiksi sen suhteen, millaista materiaalia lehdet haluavat FNB:ltä.