The Wirecutter on verkkomedia, joka tekee vain yhden asian mutta tekee sen hyvin. Se auttaa uuden kodinkoneen ostamista harkitsevia lukijoita löytämään kunkin kategorian parhaan tuotteen: kuulokkeet, valurautapannun, langattoman tukiaseman, äly-tv:n ja monta muuta.
Lukijalle Wirecutterin arvo on helppo ymmärtää. Sen artikkelit ovat perinpohjaisia, joten sen sijaan että tuhlaisi aikaa monella eri sivustolla ja yrittäisi suhteuttaa niiden tuotevertailuja toisiinsa, voi lukea vain yhden jutun ja tehdä ostopäätöksen sen perusteella.
Liiketoimintamallikin on yksinkertainen. Jutuissa mainitut tuotteet on linkattu verkkokauppa Amazoniin, joten jos lukija aloittaa surffailun Wirecutterista, päätyy sieltä Amazoniin ja ostaa vaikkapa uuden paistinpannun, kauppa tilittää siivun tuotteen hinnasta Wirecutterille. Tämä myös kerrotaan lukijalle jokaisen artikkelin yhteydessä.
”Jokaisen kirja-arvion perässä lukee ’voit ostaa tämän teoksen kaupastamme tähän hintaan’ ja puhelinnumero, josta tilata kirja.”
Ilmiö ei edes ole aivan uusi. Iso-Britanniassa sanomalehdet ovat jo pitkään ylläpitäneet omia kirjakauppoja. Jokaisen kirja-arvion perässä lukee ”voit ostaa tämän teoksen kaupastamme tähän hintaan” ja puhelinnumero, josta tilata kirja.
Malli on ilmeisesti toimiva, sillä lokakuussa 2016 New York Times osti Wirecutterin ja sen sisarsivusto Sweethomen 30 miljoonalla dollarilla. Sivuston kautta tehdään kohtalaisen paljon kauppaa – vuonna 2015 lukijat ostivat tuotteita 150 miljoonalla dollarilla.
Muutkin käyttävät samaa taktiikkaa. Gizmodo Media Group on Univision-mediayhtiön nykyään omistama blogiverkosto – tosin blogi-sana pitää ymmärtää tässä yhteydessä hyvin väljästi – jonka yhtenä osana on teknologia- ja vekotinblogi Gizmodo.
Myös sen artikkeleissa linkitetään verkkokauppoihin, joista lukijat voivat ostaa puheena olevia tuotteita.
Gizmodo Media Groupin toimitusjohtaja Raju Narisetti kertoi Digidayn haastattelussa, että neljännes tuloista tulee verkkokaupan kautta. Mainonta, lukijoilta tulevat maksut ja ”offline-bisnes” eli esimerkiksi konferenssien järjestäminen vastaavat lopuista kolmesta neljäsosasta. Narisettin mukaan se on hyvä tilanne – median ei pidäkään olla riippuvainen vain yhdestä lähteestä.
Siitä tuli kouriintuntuva muistutus helmikuussa, kun Amazon ilmoitti muuttavansa yhteistyökumppaneille tilitettävien palkkioiden laskentaperiaatteita. Wirecutteria muutos tosin tuskin koski, koska se on tarpeeksi iso neuvotellakseen omat komissioprosenttinsa.
”Rapauttaako komissiokauppa tiedotusvälineiden journalistisen etiikan?”
Rapauttaako komissiokauppa tiedotusvälineiden journalistisen etiikan? Onhan selvää, että jos tiedotusväline saa rahaa myytyjen tuotteiden perusteella, se synnyttää kiusauksen tyrkyttää huonojakin tuotteita, kunhan niistä vain saa mahdollisimman suuren komission.
Liiketoimintamalli toimii parhaiten kuluttajajournalismissa, ja siinäkin riski on todellinen. Netti on pullollaan erilaisia tuotearvioita, jotka on selvästi tehty hakukonenäkyvyys mielessä. Testit ovat tyhjänpäiväisiä, ja lukijalle jää vahva olo siitä, että artikkelin ainoa tarkoitus on saada lukija ostamaan tuote.
Toisaalta näin toimiva media rapauttaa yleisön luottamusta itseensä, jolloin se vähentää lukijoiden intoa ostaa myöhemmin sen kautta mitään ja siten tuhoaa oman liiketoimintansa. Lisäksi esimerkiksi Wirecutterin design hyötyy siitä, ettei sivustoa ole rakennettu bannerimainosten ehdoilla – juttuja ei pilkota keinotekoisesti moneen osaan, lukijoita ei houkutella harhaanjohtavilla klikkiotsikoilla ja niin edelleen.
Eikä tämäkään polku vie aina onneen. Wirecutterin pitkäikäinen työntekijä Joel Johnson perusti vuonna 2014 samaan tapaan lastentarvikkeita suosittelevan NightLight-verkkopalvelun. Hänen jos jonkun luulisi tietävän, miten kyseinen konsepti toimii. Silti Nieman Labin haastattelussa Johnson luonnehti sivuston olevan ”kannattava, muttei hurjan”.
3 pointtia
1. Jos juttu toimii omillaankin, linkki verkkokauppaan voi lisätä lukijan saamaa hyötyä.
2. Läpinäkyvyys on tärkeää, jotta lukija voi luottaa mediaan.
3. Ainoana tulonlähteenä komissiokauppa on samalla tavalla riskialtis kuin pelkkä mainontakin.
> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje.
