Verkko on ohittanut painetut talouslehdet tärkeimpänä taloustiedon lähteenä suomalaisten suurkuluttajien keskuudessa.
Muutos on tapahtunut kolmessa vuodessa.
Vuonna 2009 taloustietoa työssään tarvitsevista kolmannes nimesi talouslehdet tärkeimmäksi talousmediakseen. Tänä vuonna verkko on tärkein talousmedia joka kolmannelle vastaajalle, printti 28 prosentille.
Siirtymä näyttää tapahtuneen talouslehdistä niiden verkkopalveluiden käyttöön.
Muutos käy ilmi yhteiskuntatieteen tohtori Markku Hurmerannan Talentumille tekemästä kyselytutkimuksesta. Viime keväänä kerättyjä tietoja on verrattu Hurmerannan väitöskirjaansa varten vuonna 2009 tekemään kyselyyn.
Otos on poimittu Suomen Ekonomiliiton ja Finanssialan Keskusliiton jäsenrekistereistä. Vastaajia molemmissa kyselyissä oli noin 400.
Moni vaihtaa verkkoon lähivuosina
Myös suurkuluttajien halukkuus siirtyä viiden vuoden kuluessa printistä verkkomediaan talousasioiden seurannassa on kasvanut merkittävästi.
18–30-vuotiaista taloustiedon suurkuluttajista verkkoon on valmis siirtymään jopa 81 prosenttia, kun kolme vuotta sitten samassa ikäryhmässä tätä mieltä oli vain joka toinen.
Taloussanomien entinen uutispäätoimittaja Markku Hurmeranta näkee verkon suosion syiksi nopeuden ja vaivattomuuden.
– Ne jotka ammatikseen tarvitsevat talousinformaatiota, tarvitsevat sitä reaaliaikaisesti. Tämä porukka oli tottunut sähköisiin talousuutistoimistoihin jo ennen internetiä, Hurmeranta sanoo.
Bloombergin, Reutersin ja kotimaiseen Startelin käyttö oli kuitenkin pienen piirin huvia ja kallista. Nyt asiantuntijoilla kaikissa ammattiryhmissä on suora pääsy kansainvälisille lähteille. Silti toimittajia tarvitaan.
– Asiantuntijoilla ei ole yhtä paljon aikaa lähteiden läpikäymiseen kuin toimittajilla, Hurmeranta sanoo.
Suurkuluttajat edelläkävijöitä
Talousmediaa työssään tarvitsevien kuluttajien ryhmä on monessa mielessä erityinen. Heistä esimerkiksi lähes neljännes käyttää Hurmerannan kyselyn mukaan tablettia taloustiedon selaamiseen, kun KMT-mittausten mukaan koko väestöstä taulutietokoneita käyttää alle viisi prosenttia.
Tästä huolimatta Hurmeranta vetää tuloksista johtopäätöksiä myös muun kuin talousmedian tulevaisuudesta.
– Kyllä suuntaus verkkoon on vahva.
Hyvätuloiselle kohderyhmälle räätälöidään mielellään palveluita, jotka lopulta leviävät muidenkin käyttöön.
– Tämä on edelläkävijäryhmä. Heillä on käytössään työnantajan kustantamina viimeistä parkaisua vaille oleva laitekanta. Ja teknisten vempainten hinnathan laskevat.
Tuore kysely on tehty viime huhti-toukokuussa, kun Kauppalehti vasta pystytti maksumuuriaan. Verkon maksullisuus tuskin on vaikuttanut vastaajien käsityksiin.
Hurmeranta uskoo kuitenkin, että maksumuurit toimivat talousmediassa, tosin sielläkin tapauskohtaisesti.
Lue Suomen Lehdistöstä 8–9/2012 lisää Markku Hurmerannan väitöskirjasta Talousmedia murroksessa – Muutosdynamiikan tarkastelua mediatalouden ja median käytön näkökulmista.