Viidennes suomalaisista välttelee uutisia vähintään toisinaan, ja näin tekevät myös monet uutisista erittäin kiinnostuneet. Uutisia välttelevien määrä on kasvanut hieman. Tuoreessa Uutismedia verkossa -kyselytutkimuksessa selvitettiin, millä tavalla uutisia vältellään. Tutkimus on osa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin kansainvälistä vertailua.
Uutisista lähtökohtaisesti kiinnostuneet rajaavat tiettyjen aihepiirien seuraamista tai käyntejä uutissivustoilla. Mitä vähemmän uutiset kiinnostavat, sitä todennäköisempää on vältellä uutisia ylipäätään.
Uutisten välttely on puhuttanut ja herättänyt huolta viime vuosina. Uutismedia verkossa -raportin koonnut yliopistotutkija Esa Reunanen tarkentaa, että kaikki välttely ei ole huolestuttavaa mutta osa on.
– Kysymys syrjäytymisestä ja osattomuudesta on olennainen ja heijastuu myös uutisiin kohdistuvaan kiinnostukseen. Tärkeä kysymys on, miten saadaan suuri osa ihmisistä kokemaan itsensä täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Jos sitten joku katsoo, että joka mediasta tulee Ukrainaa eikä aina jaksa seurata, näen että se on ihan tervettä, Reunanen kommentoi.
Suomalaiset ovat 38 maan vertailussa eniten kiinnostuneita uutisista. Kiinnostus on kuitenkin vähentynyt: vielä viisi vuotta sitten 73 prosenttia suomalaisista oli erittäin tai varsin kiinnostuneita uutisista, tänä vuonna enää 65 prosenttia. Uutiset kiinnostavat eniten korkeasti koulutettuja, hyvätuloisia, miehiä ja ikääntyneitä.
Vastaavasti uutisia välttelevät keskimääräistä yleisemmin naiset, nuoret ja vähätuloiset. Vältellyimpiä aiheita ovat sota Ukrainassa, terveysaiheet kuten covid-19, ilmasto- ja ympäristöuutiset sekä rikosuutiset.
”Onko se sitten taso, johon on sopeuduttava? Kun ei-tilaajilta kysytään, olisitko valmis tilaamaan, aika nihkeää se on.”
Tänä vuonna uutisia pelkästään verkossa seuraavien osuus nousi nykäyksenomaisesti neljännekseen vastaajista, samalla kun uutisten viikkotavoittavuus perinteisessä mediassa notkahti 75 prosenttiin.
Sosiaalisen median uutiskäyttö on Suomessa verraten vähäistä, mutta nuorimpien aikuisten ryhmässä sosiaalinen media ohitti tänä vuonna suoraan uutissivulle menon väylänä verkkouutisiin. Tiktokia käyttää uutisten kuluttamiseen vasta viisi prosenttia suomalaisista, mutta palvelun uutiskäyttö lähes kolminkertaistui kaikissa ikäryhmissä edellisvuodesta.
Samalla kun Suomessakin on kannettu huolta lukutaidon rapautumisesta, kasvava osuus eli peräti 75 prosenttia vastaajista kuluttaa verkossa uutisia mieluiten lukemalla. Videoiden katselun suosio on jopa vähentynyt. Tekstin suosimista vastaajat perustelivat nopeudella, mahdollisuudella harppoa epäkiinnostavat osat ja videoiden ärsyttävillä mainoksilla. Uutisvideota suosivat taas perustelivat valintaansa helppoudella, kiinnostavuudella ja kokonaisvaltaisuudella.
Reunasen mielestä tulos on yllättävä.
– Verkkouutisten esitystavat ovat monipuolistuneet, ja videoklipit täydentävät tekstimuotoista kerrontaa. Näyttää kuitenkin siltä, että verkossa uutiset halutaan edelleen myös tekstimuodossa, Reunanen pohtii.
Podcastien tavoittavuus kasvoi 2020-luvulle tultaessa erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa mutta on sen jälkeen pysynyt kutakuinkin ennallaan.
Verkkouutisten tilaaminen keskittyy Suomessa Helsingin Sanomiin, jonka kertoo tilanneensa puolet digitilauksen tehneistä kyselyvastaajista. Seuraavaksi suosituimpia ovat Iltalehden Plus-tilaus (16 %), Aamulehti (8 %) ja Suomen Kuvalehti (8 %). Uutisia verkossa tilanneista 40 prosenttia on tilannut vähintään yhden alueellisen tai paikallisen uutismedian.
Suomessa poikkeuksellisen harvalla digitilaajalla on useampi kuin yksi tilaus.
Verkkouutisista maksaneiden osuus taas on Suomessa jämähtänyt noin viidennekseen jo neljän vuoden ajaksi. Samalla esimerkiksi Norjassa digitilauksen tehneiden osuus on tullut alaspäin kahden vuoden takaisesta huipusta eli 45 prosentista jo 39 prosenttiin.
– Tuskin Suomen lukema tulee dramaattisesti kasvamaan. Onko se sitten taso, johon on sopeuduttava? Kun ei-tilaajilta kysytään, olisitko valmis tilaamaan, aika nihkeää se on, Reunanen sanoo.
Kysyttäessä, mikä saisi ei-tilaajia tilaamaan, halvan hinnan jälkeen tärkein keino oli pääsy yhdellä maksulla useille uutissivustoilla.
Kyselytuloksissa näkyy selkeästi myös verkkotilaamisen häilyvyys. Nykyisistä verkkotilaajista 43 prosenttia kertoo tehneensä muutoksia tilauksiinsa ja ei-tilaajista 7 prosenttia kertoo peruuttaneensa tilauksensa vuoden sisällä.
”Mitä taas journalismiin tulee, toimittajien ammattikunta on melko riippumaton ja ammatillinen eetos vahva.”
Suomalaiset luottavat uutisiin tämänkin vuoden vertailussa eniten. Luottamus on pysynyt ennallaan, vaikka monessa muussa maassa se on laskenut vuoden 2021 koronan tuoman nosteen jälkeen. Suomessa useimpiin uutisiin luottaa 69 prosenttia vastaajista ja useimpiin seuraamiinsa uutisiin 76 prosenttia vastaajista.
Reunanen ajattelee, että Suomessa luottamusta on voinut pitää yllä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
– Kun tulee tällainen epävarmuus ulkoa päin, silloin luottamus omaan yhteisöön tuppaa kasvamaan. Uutismedia on osa meidän institutionaalista järjestelmäämme.
Kannastaan epävarmat näyttävät siirtyneen uutisiin luottavien puolelle. Reunanen epäilee, että tässä näkyy polarisoitumista. Koronapandemian aikaan mediaan hyvin epäilevästi suhtautuva rokotekriittinen ryhmä oli paljon äänessä, mikä on voinut saada ihmiset valitsemaan puolensa.
Suomi erottuu muussakin kuin korkeassa luottamuksessa ja kiinnostuksessa uutisia kohtaan. Täällä esimerkiksi koko vertailun suurin osa vastaajista kuluttaa uutisia tulemalla suoraan uutispalveluihin ja suurin osa vastaajista pitää julkisen palvelun uutismediaa tärkeänä.
Pessimistinen tulkinta Suomen erottumisesta on, että Suomeen negatiivisetkin ilmiöt tulevat viipeellä. Esa Reunanen ajattelee, että taustalla on myös se, että Suomi on verraten homogeeninen ja tasa-arvoinen yhteiskunta.
– Mitä taas journalismiin tulee, toimittajien ammattikunta on melko riippumaton ja ammatillinen eetos vahva.
