Sulje

Uskalla kertoa uutinen

Markku Huotari kiertää kouluttamassa Alma Median kirjoittajia "hihnalla" eli toimituksissa. Kuvattavaksi hänet tavoitettiin Pohjolan Sanomista Kemistä. (Kuva: Katja Lehto)

• Näytä lukijalle uutinen yksityiskohdan tai ihmisen kautta, esitä mitä hänelle tärkeää maailmassa tapahtuu.

• Älä selitä, opeta, esitelmöi tai asetu yläpuolelle, vaan kerro tarina.


Hoitaja vanhukselle: ”Laske allesi”.

Otsikko Aamulehden kannessa jatkuu sisäsivulla tarkalla kuvauksella tilanteesta, jossa hoitaja kieltäytyy viemästä Kaarina Koskelaa, 85, öiselle vessareissulle tamperelaisessa hoitolaitoksessa.

Vinkkitekstissä ministerin arvovaltaiset, tuomitsevat kommentit on vastoin tavanomaista uutiskäytäntöä sijoitettu tekstin loppuun.

Jutusta syntyi haloo. Lopulta julkisen keskustelun ja yhden anteeksipyynnön jälkeen hoitokäytäntöä alettiin selvittää ja muuttaa.

Näytä, älä selitä

Kristiina Tolvasen kirjoittama juttu on Alma Median uutispäällikön Markku Huotarin mukaan ”tyrmäävän hyvä” esimerkki draamakerronnasta kovassa uutisessa. Huotari vetää kirjoittajakoulutusta almalaisille.

– Perinteinen uutinen on edelleen hyvä ja arvostettava. Se siirtää tietoa, mutta draamakerronta siirtää lukijan sisälle tapahtumiin. Kovaan uutiseen pitää mennä sellaisten esimerkkien ja konkretian kautta, että lukija näkee, mitä asia hänelle merkitsee, Huotari sanoo.

Tolvasen juttu alkaa kohtauksella, tosielämän tilanteella, josta puuttuvat kuvailevat adjektiivit, adverbit ja maalailut. Ne ovat Huotarin mukaan tehottomia. Teksti näyttää, ei selitä.

Yksilön tai yksityiskohdan kautta avautuva kerronta tukee inhimillistä taipumusta induktiiviseen päättelyyn, yksityisestä kohti yleistä.

– Uutisessa on 3 000, 300 tai 30 kaivosmiestä. Aina kun tulee nolla perään, asia muuttuu abstraktimmaksi. Draamassa kerrotaan yhden henkilön kautta se iso asia.

On ongelma, jos iso pomo ja tavallinen työntekijä puhuvat lehtijutussa aivan samanlaista suomea.

Ilman panosta, ihmisille tärkeää kysymystä, ei ole mieltä käyttää draamallisia keinoja saati kirjoittaa uutista. Panos voi olla vanhusten inhimillinen kohtelu, Nokian pörssikurssi tai kouluopetuksen taso.

Draamassa on pyrkimys (haluan vessaan) sekä este (hoitaja ei päästä). Jännite syntyy, kun lukijassa herää kiinnostus loppuratkaisua kohtaan. Miten ristiriita ratkaistaan?

Kiire on tekosyy

Entä miten ratkaistaan kiireen, tilanpuutteen ja korkealuokkaisen uutiskerronnan vaatimuksen ristipaine?

Huotari kaivaa esiin toisen esimerkin. Pohjolan Sanomissa julkaistun jutun otsikko paljastaa kaiken: Kuski vajosi kuormaajan mukana joenpohjaan – maltti pelasti. Leipäteksti on kuitenkin kirjoitettu kronologiseksi tarinaksi. Juttu on luettava loppuun, jos haluaa päästä jyvälle tapahtumista.

– Kärkikolmio tappaa jännitteen. Kolmiossa lukijan kiinnostus on huipussaan alussa, lopussa lähemmäs nolla. Jos tulevaisuudessa kirjoitamme kaikki uutiset kärkikolmiomallilla, tapamme myös kiinnostuksen sanomalehteen.

– Kuormaajauutinen oli niin killeri juttu, että se singahti heti kävijämäärien huippulukuihin. Ei ole tuhlattu aikaa eikä tilaa, kun asialla oli hoksaajalihastaan harjoittanut toimittaja, Huotari viittaa jutun kirjoittajaan Pekka Junttiin.

Opi hoksaamaan

Hoksaajalihas? Siinä on Huotarin mukaan nykytoimittajan keskeinen ammattitaito: tiedonhankinta muuttuu, nyt tarvitaan hoksaamista. Toimittajan täytyy opetella näkemään, kuulemaan ja kysymään yksityiskohtia, dialogin pätkiä, tilanteita, jotka paljastavat asian merkityksen. Havainnoimaan myös uutisjuttua varten.

– Jos näet tilastossa hätkähdyttävän tiedon, ajattele ketä asia koskee ja löydänkö tällaisen ihmisen, Huotari neuvoo.

Tiedonhankinnan on seurattava punaista lankaa, jutun pääkysymystä. Huotarista on selvää, että tietotulvassa elävä nykyihminen maksaa sanomalehdessä nimenomaan selkeästä jäsennyksestä.

Jo jutun idean kirkastamisvaiheessa kannattaa pohtia kerrontatapaa. Entä jos kirjoitankin uutisen haastateltavan monologiksi, tarinaksi, koko sivun graafiksi tai kysymys-vastaus-muotoon? Etenkin jälkimmäinen palvelee Huotarin mukaan internet-ajan ihmistä, joka tahtoo päästä itse lähteille. Lukija rakastaa sitä, että saa oivaltaa.

– Ihmiset haluavat tietää, mitä toimittaja kysyi, kun laitoshoidon johtaja vastaa näin. Sellaisille juttumuodoille on kysyntää, joissa jutun synty tuodaan avoimesti esiin.

Siteeraa tehokkaasti

Korvat ovat iso osa hoksaajalihaksesta: Opettele kuuntelemaan ja siteeraamaan tarkasti. Anna sellaisten sanojen ja lausemuotojen kuulua, jotka erottavat puhujan muista. Lainatussa puheessa saa olla muutama prosentti murretta.

– Jotta ihmisistä ei tule tikku-ukkoja tai -akkoja, heillä on oltava persoonallinen kieli. On ongelma, jos iso pomo ja tavallinen työntekijä puhuvat lehtijutussa aivan samanlaista suomea, Huotari kuvaa.

Hän muistuttaa, ettei sitaatin tehtävä ole selostaa asiaa vaan kertoa, mitä mieltä puhuja on.

On draamallinen helmi, jos toimittaja onnistuu hankkimaan uutisaiheen kannalta olennaista vuoropuhelua. Mielikuvaharjoitteeksi Huotari heittää jutun, johon toimittaja olisi saanut Olli-Pekka Kallasvuon ja Jorma Ollilan välistä keskustelua Nokian toimitusjohtajavaihdoksen aikoihin.

Älä pelkää virnuilua

Markku Huotarin mukaan suomalaisessa uutisjournalismissa toimittaja on kaatanut saavillisen informaatiota lehteen joka päivä riippumatta siitä, mitä lukija on halunnut tietää. Rooli on ollut opettajan, esitelmänpitäjän tai selostajan.

– Ei sanota lukija vaan pihtiputaanmummo, sanotaan rautalanka. Kuinka tyhmäksi mun täytyy tää juttu vääntää, Huotari matkii.

Mallia hän ottaisi anglo-amerikkalaisista kollegoista. Heille juttu on story, tarina. Se kerrotaan, tasavertaiselle kuulijalle.

Kertominen vaatii vain harjoittelua ja uskallusta.

– Kokeile mieluummin pari kertaa pieleen ja onnistu kolmannella kerralla kuin pelkää kollegojen ihmettelyä ja virnuilua.

Vinkkejä

  • Mieti, mikä on se lukijaa kiinnostava, hänelle ajankohtainen ja tärkeä kysymys, johon tämä juttu on vastaus.
  • Vakuuta selailija viidessä sekunnissa jutun ideasta.
  • Valitse se yksityiskohta, joka kuvaa käsiteltävää asiaa parhaiten ja avaa iso kuva sen kautta.
  • Ole tarkka, että yksityiskohdat ovat oikein.
  • Kerää talteen hyviä esimerkkejä. Apinoi sumeilematta.
  • Hanki työpari, jonka kanssa sparraatte toistenne juttuja. Antaessasi vinkkejä opit itsekin.
  • Pidä viikko, jonka aikana hyödynnät tekstissä kohtauksia. Seuraava viikko voi olla jännitteiden tai hyvien sitaattien viikko.
  • Rakasta palavereja, joissa testaat näkemyksesi kollegoilla.
  • Kun kuulet hyvän jutun, mieti mikä siinä toimii. Käytä samaa kerrontatapaa uutisessa.
  • Käytä dialogia. Rakenna keskusteluilla tekstiin tilanteita, joista lukija saa itse oivaltaa.
  • Lue kirjoittamisen oppaita: Jack Hart: A Writer’s Coach. The Complete Guide to Writing Strategies That Work; Roy Peter Clark: Writing Tools. 50 Essential Strategies for Every Writer; Marketta Rentola, Ilmaise itseäsi, tavoita lukijasi, Tammi 2002.
  • Hyvään kirjoittamiseen opastavat myös monet verkkosivut, kuten www.poynter.org.
Kommentit