Tilaa Lehti!

Työnantaja puuttuu journalistin somekäytökseen vain harvoin: ”Miksi toimittaja ei voisi esittää Nato-kantaansa, kunhan ei esiinny koko lehden puolesta?”

Brittiläisen BBC:n uusi ohjeistus kieltää "hyvesignaloinnin". Suomessa ajatus tuntuu kaukaiselta.

Tunnetut journalistit ovat ottaneet sosiaalisessa mediassa kantaa muun muassa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Kuva: Nato||
Ajankohtaiset

Reuters-instituutin vuoden alussa julkaistun, kymmenissä maissa toteuttaman kyselyn mukaan enemmistö toimitusten päälliköistä haluaisi toimittajien keskittyvän somessa uutisten raportointiin. Toimittajien henkilökohtaisten näkemysten pelätään heikentävän luottamusta uutisointiin.

Brittiläisessä BBC:ssä on menty jopa niin pitkälle, että uusi ohjeistus kieltää toimittajien ”hyvesignaloinnin” ja varoittaa tunnetta ilmaisevien emojien käytöstä sosiaalisessa mediassa.

Suomalaisen median johtoportaassa suhtaudutaan kuitenkin varsin sallivasti toimittajien omien mielipiteiden esittelyyn. Aamupostin päätoimittaja Laura Ääri sanoo, että BBC:n somekäytäntö kuulostaa suomalaiseen korvaan kovin kaukaiselta ajatukselta.

– Meillä ei ole tarkkaa someohjeistusta, mutta olemme keskustelleet asiasta toimituksen kesken. Toimittajillamme on käsitys siitä, että heidän toimintansa voidaan tulkita lehden tai toimituksen kannanotoiksi, Ääri sanoo.

Ukrainan sodan myötä virinnyt keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on rohkaissut joitakuita näkyviä toimittajia ottamaan avoimesti kantaa jäsenyyden puolesta. Avoin liputtaminen jonkin poliittisen päätöksen puolesta on varsin poikkeuksellista suomalaisessa toimittajakunnassa, jossa on vaalittu neutraaliuden periaatetta.

”Toimittajillamme on käsitys siitä, että heidän toimintansa voidaan tulkita lehden tai toimituksen kannanotoiksi.”

Laura Ääri ei näe asiassa ongelmaa. Hän pitää mahdottomana sitä, ettei toimittajalla voisi olla Nato-jäsenyydestä henkilökohtaista mielipidettä.

– Lähtökohta on se, että uutisoimme asiat neutraalisti. Toimittajat ovat kuitenkin ihmisiä, ja tämä tilanne koskettaa meitä jokaista tavallisena kansalaisena, Ääri toteaa.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola pohtii asiaa journalististen perinteiden kautta. Vielä 1900-luvun alkupuoliskolla media oli poliittista, ja toimittajat saattoivat olla mukana politiikassa. 1970-luvulta lähtien ryhdyttiin korostamaan ammattikunnan sitoutumattomuutta, mikä paransi uutiskerronnan uskottavuutta ja monipuolisuutta.

– Tästä näkökulmasta toimittajien kommentointi somessa voi olla ongelma, jos se on aatteellisesti suuntautunutta. Asian toinen puoli on kuitenkin se, että jokaisella ihmisellä on myös henkilökohtainen elämä, jota työnantaja ei voi omistaa, Mervola huomauttaa.

Mervolan mukaan eteen on tullut vain joitakin yksittäisiä tilanteita, joissa oman toimittajan kanssa olisi käyty keskustelua tämän somekäytöksestä.

– Miksi toimittaja ei voisi esittää Nato-kantaansa, kunhan ei esiinny koko lehden puolesta? Sanomalehden kanta ilmenee pääkirjoituksista, Mervola sanoo.

”Suosimme moniarvoisuutta, mutta kannanottojen pitää mahtua HS:n tyylirekisteriin.”

Helsingin Sanomien päätoimittajan Antero Mukan mukaan lehden someohjeistus ei ole yhtä tiukka kuin BBC:ssä, mutta toimittajien tulisi pidättäytyä kannanotoista, jotka vaarantavat journalistisen uskottavuuden ja riippumattomuuden. Myös yksityiselämässään toimittaja on HS:n edustaja, jolta edellytetään lehden arvojen mukaista käytöstä.

– Esimerkiksi tilanne, jossa toimittaja kannustaisi sosiaalisessa mediassa Vladimir Putinia, johtaisi varmastikin keskusteluun. Suosimme moniarvoisuutta, mutta kannanottojen pitää mahtua HS:n tyylirekisteriin, Mukka määrittelee.

Lehdellä on ollut joitakin yksittäisiä tapauksia, joissa on jouduttu keskustelemaan somekäytöksestä.

– Lähinnä kyse on ollut siitä, että toimituksen ulkopuoliset avustajat ovat käyttäneet vapauttaan. Omalla väellä lehden koodisto on varsin hyvin hallussa, Mukka sanoo.

Mukka muistuttaa, että mitä lähemmäs tullaan toimittajan omaa seuranta-aluetta tai toimenkuvaa, sitä tiukemmin hänen kannattaa pidättäytyä kannanotoista, jotka vaarantaisivat riippumattomuuden.

Yleisradion journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen kertoo, että Ylessä pitkään käytössä ollutta someohjeistusta on käyty läpi viimeksi vuodenvaihteessa.

– En menisi meillä yhtä tiukkaan määrittelyyn kuin BBC:ssä vaan luottaisin enemmän yksilön tapauskohtaiseen harkintaan, Huovinen sanoo.
Nato-kantojen julistamisessa kannattaa silti olla varovainen.

– Se riippuu toimittajan asemasta Ylessä. Jos puhutaan uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimittajasta, en lähtisi kovin julkisesti omaa Nato-kantaa julistamaan. Sillä ampuu helposti itseään jalkaan, Huovinen toteaa.

GALLUP
Mitä ajattelet, kun toimittajat
esittelevät kantojaan somessa?

 width=

Sara Salomaa
Viestinnän suunnittelupäällikkö

Somessa tulisi toimia niin, etteivät toimittajat sekoitu somevaikuttajiin. Toimittaja, joka kertoo vahvoja näkemyksiään, ei voi olettaa yleisön suhtautuvan häneen täysin objektiivisesti. Ihailen toimittajia, jotka pystyvät säilyttämään ammattimaisen, neutraalin otteensa ja kuitenkin tuomaan itsestään esiin jotakin inhimillistä ja persoonallista. Uskon, että tämä on nuoremmassa toimittajakunnassa yleistyvä suunta. Kyse on jokaisen omasta valinnasta, ja se on varmasti myös jatkuvaa tasapainoilua.”

 width=

Ilkka Hynninen
Yrittäjä

”Minusta on luonnollista, että toimittaja esittää näkökantojaan somessa. Samalla tavalla kuin kolumni tai kommentti on näkökulma uutisvälineen sisällä, toimittaja voi jakaa näkemyksiään myös somessa ja osallistua keskusteluun. Uskon, että tämä lisää läpinäkyvyyttä ja parhaimmillaan parantaa toimittajan työn laatua. Toimittaja osoittaa journalistisella työllään, että hän pystyy käsittelemään asioita ammattilaisena puolueettomasti ilman (piilo)agendoja, vaikka hän on samalla somessa kokonainen ihminen mielipiteineen.”

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.