Uutismedian aktiivisella seuraamisella on selvä yhteys nuorten lukutaitoon, selviää Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksen on tilannut Sanomalehtien Liitto.
Tulosten mukaan painettuja sanomalehtiä useita kertoja viikossa lukevien ja passiivisempien lukijoiden ero lukutaidossa vastaa noin vuotta koulun oppimäärän hallinnassa. Sama ero ryhmien välillä näkyy luonnontieteiden ja matematiikan osaamisessa.
Myös verkkouutisten runsas lukeminen on merkitsevässä yhteydessä lukutaitotuloksiin.
Toisaalta aktiiviset sanomalehden lukijat ovat usein aktiivisia muidenkin tekstien lukijoita.
Tutkimus pohjautuu 15-vuotiaiden nuorten koetuloksiin vuoden 2015 Pisa-tutkimuksessa.
Huomionarvoista oli, että sanomalehti on varsin tasa-arvoinen media sukupuolen suhteen. Printtilehtien lukeminen nuorten keskuudessa on vähentynyt, mutta tytöt ja pojat lukevat lehtiä yhtä paljon.
Verkkouutisia pojat taas lukevat selvästi tyttöjä aktiivisemmin. Ylipäätään verkkouutisia lukevat jossain määrin myös sellaiset nuoret, joita lukeminen yleensä ei kiinnosta kovin paljon.
”Suuri osa pojista näyttää lukevan mieluiten varsin lyhyitä tekstejä. Ajankohtaisten aiheiden ja uutissisältöjen lukeminen antaa mahdollisuuksia erityisesti poikien lukuharrastuksen ylläpitämiseen.”
– Suuri osa pojista näyttää lukevan mieluiten varsin lyhyitä tekstejä. Ajankohtaisten aiheiden ja uutissisältöjen lukeminen joko verkosta tai paperilehdistä antaa siten mahdollisuuksia erityisesti poikien lukuharrastuksen ylläpitämiseen, yliopistotutkija Kari Nissinen kommentoi tuloksia tiedotteessa.
Nuorten vapaa-ajan verkkolukeminen on yleistynyt, ja sen todetaan olevan hyvin aktiivista. Viikkotasolla verkkouutisia lukee yli puolet nuorista, kun samassa ryhmässä painettuja sanomalehtiä lukee yhtä usein noin neljännes.
Lukutaitoa tukee kuitenkin monipuolinen mediankäyttö. Vain verkkoteksteihin, kuten uutisiin, sosiaalisen median sisältöihin ja käytännölliseen tiedonhakuun, keskittyvillä nuorilla oppimistulokset olivat jo keskitasoa heikompia.
Parhaat tulokset sekä lukutaidossa, luonnontieteissä että matematiikassa saivat nuoret, jotka lukivat aktiivisimmin kaunokirjallisuutta. He lukivat keskimääräistä enemmän myös sanoma- ja aikakauslehtiä. Ryhmä koostui valtaosin tytöistä.
Erinomaisiin tuloksiin ylsivät myös nuoret, joiden kaunokirjallisuuden lukeminen oli vähäisempää, mutta jotka lukivat aktiivisesti lehtitekstejä. Kolmanneksi parhaisiin tuloksiin ylsi poikavaltainen ryhmä, jossa kaikkien medioiden käyttö oli keskimääräistä aktiivisempaa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kodin kulttuurinen ja sosioekonominen tausta vaikuttaa merkitsevästi sekä sanomalehtien että verkkouutisten lukemisaktiivisuuteen. Kotitaustan yhteys lukemiseen on myös voimistunut vuodesta 2009.
