Sulje

Teemalehtiä ja digiarkisto – Karjalainen etsii tuotteistuksilla uusia yleisöjä

journalismi

Karjalainen lähetti rekkalastillisen arkistolehtiä Sveitsiin digitointia varten. Kaiku-arkiston lukuoikeutta lehti myy vain digin tai printin kestotilaajille.

Karjalainen alkaa maaliskuussa julkaista aikakauslehtimäisiä teemalehtiä, jotka tulevat myyntiin lehtipisteisiin valtakunnallisesti. Ensimmäinen lehti käsittelee Pohjois-Karjalan tapahtumia talvi- ja jatkosodassa.

– Meillä on strategia, että yritämme uusilla tuotteistuksilla lujittaa suhdetta tilaajiimme mutta tutkimme myös, löytyisikö sisällölle ihan uusia yleisöjä, Karjalaisen toimituspäällikkö Jyrki Utriainen sanoo.

Lehdellä tavoitellaan sekä paikallista että valtakunnallista yleisöä.

– Perusajatus uudessa lehdessä on, että haemme Pohjois-Karjalasta näkökulmia ja sisältöjä, jotka voisivat kiinnostaa myös muualla.

”Meillä on strategia, että yritämme uusilla tuotteistuksilla lujittaa suhdetta tilaajiimme mutta tutkimme myös, löytyisikö sisällölle ihan uusia yleisöjä.”

Utriaisen mukaan potentiaalisia ideoita lehtien teemoiksi on jo lista olemassa. Tänä vuonna Karjalainen tekee ainakin kaksi teemalehteä. Utriaisen arvio on, että 4–6 lehteä vuodessa voisi olla sopiva tahti, riippuen siitä, millaisen vastaanoton ensimmäiset numerot saavat.

Teemalehdet ovat Karjalaisen tilaajillekin lisämaksullisia. Sama logiikka on myös Kaiku-digiarkistossa, jonka Karjalainen lanseerasi joulukuussa.

Sitä tosin ei edes myydä muille kuin printin ja digin kestotilaajille.

– Teimme ihan hemmetin ison hankkeen, kun digitalisoimme kaikki Karjalaisen arkiston printtilehdet, koko 145 vuotta. Ne ovat siellä täysiverisinä näköislehtinä, joita voi lukea vaikka puhelimesta.

650 000 sivua kattavassa digiarkistossa on hakutoimintoja ja jutut avautuvat lukuruutuihin.

Yhteistyökumppanina Karjalaisella oli norjalainen Zissor-niminen firma. Marraskuussa 2018 lehti lähetti rekkalastillisen arkistolehtiä Sveitsiin skannattaviksi. Zissorin optisen lukuohjelman avulla sanahaut saatiin toimimaan, ja lopulta materiaali lähetettiin näköislehden tarjoajalle Visiolinkille.

– Hankalin vaihe meille oli varmaan lehtiarkiston pakkaaminen ja lähettäminen. Tietysti it-puolen järjestelmissä oli oma hommansa, että maksullisuus saatiin toimimaan, Utriainen sanoo.

Hinnoitteluun mallia piti hakea muista Pohjoismaista. Esimerkin avulla arkiston lukuoikeuden hinnaksi haarukoitiin 10 euroa vuodessa lisää printin ja digin kestotilaajille ja 2,90 euroa kuukaudessa pelkän digin kestotilaajille.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit