Sulje

Taustatyö näkyy ansiokkaassa jutussa

paras juttu

Vuoden paras juttu -kilpailussa loistivat omat huolella tehdyt uutiset.

Uutiset ovat edelleen sanomalehtien vahvuus.

Tämä nousi esiin Sanomalehtien Liiton järjestämässä Vuoden paras juttu -kilpailussa. Kolmesta kilpailusarjasta uutissarjan taso oli tuomareiden mielestä kovin.

– Siinä näkyi koko lehdistökentän pyrkimys omiin merkityksellisiin ja huolella tehtyihin uutisiin, sanoo kolumnisti-kirjailija Markus Leikola.

– Hyvää journalismia tehdään ympäri maata, toteaa Viestintä- ja kehitys -säätiö Vikesin toiminnanjohtaja Salla Nazarenko.

Myös featuresarja oli tuomariston mukaan tasokas, mutta kolumnisarjassa oli hajanaisuutta. Vain parhaissa kolumneissa kiteytyi ytimekkäästi kirjoittajan viesti.

– Hyvässä kolumnissa kohtaavat perusteltu selkeä muoto, journalistinen taustatyö ja vahva persoonallinen tyyli, Leikola sanoo.

Featuresarjassa tuomaristoa puhutti erityisesti se, onko yksittäisellä tarinalla yleistä merkitystä.

Monet toimittajat osaavat tuomareiden mielestä kirjoittaa tunteisiin vetoavasti ja käyttää koskettavia yksityiskohtia. Usein jää kuitenkin epäselväksi, onko kyseessä yksittäistapaus vai esimerkki isommasta ilmiöstä.

– Moni ansiokas juttu olisi menestynyt vielä paremmin, jos kirjoittaja olisi kuvailevan journalismin lisäksi tarjonnut syvempään pohdintaan rohkaisevia polkuja, sanoo Svenska social- och kommunalhögskolanin journalistiikan professori Tom Moring.

Käytännössä tämä tarkoittaisi tuomariston mukaan lähinnä taustatyön lisäämistä.

Toimittajalla on iso vastuu suhteellistaa asioita ja sanoa, mikä on paljon ja mikä vähän.

– Aina ei tarvitse käyttää mitään tilastotietoa tai muuta sellaista. Toimittajalla tulisi kuitenkin itsellään olla käsitys siitä, onko kyse poikkeuksesta vai laajemmasta ilmiöstä. Ja tämän käsityksen pitäisi hyvässä featurejutussa näkyä, Leikola sanoo.

– Toimittajalla on iso vastuu suhteellistaa asioita ja sanoa, mikä on paljon ja mikä vähän, Nazarenko pohtii.

Long Playn päätoimittajan Johanna Vehkoon mukaan on myös tärkeää muistaa, että jos tarina on vahva, sen dramaattisuutta ei tarvitse korostaa alleviivaavalla kielenkäytöllä. Kielen ja rakenteen hiomisessa auttaa, jos juttua työstää useampi ihminen.

– Jokaisessa sarjassa tarkka editori olisi tehnyt lähes joka jutusta vielä paljon paremman, Vehkoo sanoo.

 

Uutiset

  1. Erämaisten järvien rannat uhattuina, Karjalainen, Hannu Kauhanen
  2. Eläkelaitos laski kahdesti väärin johtajansa asuntoedun arvon, Helsingin Sanomat, Tuomo Pietiläinen
  3. Armeijan lait, Aamulehti, Taneli Koponen
  •  Kunniamaininta: Pojat epämukavuusalueella, Pohjalainen, Mikko Kallionpää

 

Feature

  1. Vaari oli natsi, Helsingin Sanomat, Katarina Baer
  2. Isän särkemät tyttäret, Kaleva, Susanna Kemppainen
  3. Pahaa paossa, Lapin Kansa, Risto Pyykkö
  •  Kunniamaininta: Mikkelin tulimeri, Ilta-Sanomat, Rami Mäkinen ja Lauri Lähteenmäki

 

Kolumnit

  1. Pedofiilinhyysääjämedia, Aamulehti, Tuomas Rimpiläinen
  2. Den 27 november 2013, Nya Äland, Annika Kullman
  3. Viekää panos ja viette koko pelin, Pohjalainen, Minna Kallasvuo

 

Kommentit