Tilaa Uutiskirje!

Tässä ovat kuolleet lehdet: Vuoden 2010 jälkeen on lopetettu 45 uutislehteä, silti ”suuremmilta uutiserämailta” on vältytty

Lopettaneet lehdet ovat pääosin maksuttomia kaupunkilehtiä. Etelä-Suomen Median paikallisjohtajan Karri Kannalan mukaan nyt eletään todellista murroskautta kaupunkilehtien kustantamisessa.

Lehtien määrän lisäksi myös toimittajien määrä uutismediassa on vähentynyt. Kuva: Marjo Koivumäki
Ajankohtaiset

Etelä-Suomen Media kertoi marraskuun lopussa muutosneuvotteluidensa päätteeksi odotettuja uutisia: yhtiö lopettaa kaksi kaupunkilehteä, Aamuposti Viikon ja Keski-Uusimaa Viikon. Lisäksi se yhdistää Karkkilan Tienoo -lehden ostamansa Karkkilalaisen liiketoimintaan. Etelä-Suomen Median paikallisjohtaja Karri Kannala sanoo, että lehtien lopettamispäätökset eivät ole helppoja.

– Mutta taloudelliset reunaehdot ja lehden markkina-asema lopulta määrittävät, mihin suuntaan päätös kallistuu.

Uutismedian liiton jäsenlehtiä on vuodesta 2010 lähtien lopetettu tai yhdistetty toisiin lehtiin 45 kertaa. Eniten järjestelyitä tapahtui koronavuonna 2020, jolloin peräti seitsemän kaupunkilehden toiminta loppui.

Muutenkin vuoden 2010 jälkeen lopetetut lehdet ovat pääosin lukijoille ilmaiseksi jaettavia, mainosrahoitteisia kaupunkilehtiä. Liitolla on jäsenlehtiä tällä hetkellä yhteensä reilut 230.

”Jos printtipäiviä on vain yksi ja toimitus ja kulut on vedetty tiukalle, mistä pystytään enää nipistämään paino- ja jakelukustannusten noustessa?”

Nyt eletään Kannalan arvion mukaan todellista murrosvaihetta kaupunkilehtien liiketoiminnassa. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä mainonnan määrä on laskenut kenties pysyvästi, digitaalisen mainonnan hinta on jäänyt alhaiseksi ja paino- ja jakelukustannukset ovat jatkaneet lähes räjähdysmäistä nousuaan.

– Kaupunkilehtiemme jakelukustannukset ovat viidessä vuodessa nelin-viisinkertaistuneet, ja se on todella raju kasvu.

Kannalan arvio silti on, että journalismi ei vähene yhtiön nyt lopetettavien lehtienkään alueilla. Kaupunkilehtien toimitukselliset resurssit siirretään alueen kantalehtiin eli Aamupostiin ja Keski-Uusimaahan.

– Inhottavampaa voisi olla, jos pitäisi tehdä lakkautuspäätös alueellaan erittäin vahvan, arvostetun ja lukijamäärällä mitattuna kovin luetun median kohdalla.

Kannala arvioi, että Suomen mediakentällä journalismin alueellinen kattavuus on kyetty turvaamaan “vähintään kohtuullisen hyvin”. Tätä on avittanut erityisesti kaupallisen median konsolidaatiokehitys.

Samaan aikaan toimittajien määrä liiton jäsenlehdissä on kutistunut reippaasti: 13 vuoden takaisesta 3166:sta vuoden 2022 lopun 2280:een.

Tilattavat lehdet vähenevät Suomessa ensisijaisesti yhdistymällä. Maakuntalehdistä Pohjolan Sanomat yhdistettiin Lapin Kansaan vuonna 2017 ja Ilkka ja Pohjalainen yhdistyivät Ilkka-Pohjalaiseksi vuonna 2020. Helmikuussa 2024 yhdistyvät puolestaan Satakunnan Kansa ja Länsi-Suomi.

Paikallislehtikentälläkään lehtikuolemia ei ole laajamittaisesti nähty, vaikka lehtien kannattavuus onkin paikoin tiukassa. Suomen Lehdistö uutisoi marraskuussa tilinpäätöstiedoista, joiden perusteella jopa 40 prosenttia pienistä lehtiyhtiöistä teki tappiota vuonna 2022.

”Oma arvioni on, että seuraavat kaksi vuotta ovat edelleen haastavia perinteiselle printti- ja uutismediakustantamiselle.”

Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja Sauli Pahkasalosta lehtien yhdistämiset tai lopettamiset ovat aina vaaran paikka paikallisesti tärkeän journalismin kannalta, vaikka suurempia uutiserämaita ei olekaan Suomessa päässyt syntymään. Moni lehti on kuitenkin onnistunut jarruttamaan mediamyynnin laskua ja pystynyt tekemään kannattavaa tulosta. Myös rohkeita ja onnistuneita digisiirtymiä on tehty.

Synkkiä pilviä on toki näkyvissä: esimerkiksi kunnat ja seurakunnat ovat paikallislehdille isoja mainostaja-asiakkaita, mutta nyt niidenkin taloudet ovat poikkeuksellisen tiukalla.

– Miten se heijastuu siihen, miten kunnat pitävät paikallislehteä maksullisena ilmoituskanavanaan? Pahkasalo pohtii.

Hän toteaa, että tappiollisten yritysten voi olla myös vaikea keksiä enää paikkoja kulujen karsimiseen.

–  Jos printtipäiviä on vain yksi ja toimitus ja kulut on vedetty tiukalle, mistä pystytään enää nipistämään paino- ja jakelukustannusten noustessa? Yhtälö ei toimi, kun samaan aikaan pitäisi tehdä lehteä tilaajille.

Erityisesti Postin jakelusta riippuvaiset lehdet kärsivät Pahkasalon mukaan ”mielivaltaisesta hinnoittelusta”, johon eivät pysty itse vaikuttamaan.

Pahkasalo siirtyy vuodenvaihteessa ­paikallislehti Rantalakeudesta pohjoiseen Lapin Kansan päätoimittajaksi. Hän tiedostaa, että Pohjolan Sanomien yhdistäminen Lapin Kansaan on väistämättä vähentänyt Kemi-Tornio-alueen asukkaiden saaman paikallisen journalismin määrää.

– Alue on kuitenkin meille tosi tärkeä, ja haluan nostaa koko maakunnan ääntä paremmin esille, hän sanoo.

Karri Kannala puolestaan sanoo, että yhtiössä tehdään kaiken aikaa kovasti töitä uusien liiketoimintamallien kehittämiseksi ja digitaalisen mediamainonnan kasvattamiseksi.

Yhtiö aikoo jo lähitulevaisuudessa kertoa liiketoimintamalleihin liittyvistä uudistuksista. Nopeasti murrosvaiheen yli ei kuitenkaan ole mahdollista päästä.

– Oma arvioni on, että seuraavat kaksi vuotta ovat edelleen haastavia perinteiselle printti- ja uutismediakustantamiselle, ja Suomessa nähdään varmaankin lisää ilmestymispäivävähennyksiä ja paperilehtien lakkautuksia.

GALLUP
Miten lehtien yhdistäminen onnistui?

Markku Mantila
Vastaava päätoimittaja, Ilkka-Pohjalainen

(Ilkka ja Pohjalainen yhdistyivät vuonna 2020.)

”Se oli vaikeampaa kuin kuvittelin. Lehti ilmestyy kahdessa maakunnassa, jonka keskuskaupungit ovat kovin erilaisia. Mutta tämä oli lehtitalouden sanelema juttu. Itsenäisenä Pohjalaisen levikki olisi nyt varmaan mennyt jo niin alas, että ilmestymispäiviä olisi pitänyt pudottaa radikaalimmin. Yhdistymisellä saatiin aika hyvä sisällöntuotanto pysymään hengissä. Nyt asia alkaa olla jo arkipäivää, eikä tule enää puheeksi kovin usein.”

Helén Kurri
Päätoimittaja, Östnyland

(Östra Nyland ja Borgåbladet yhdistyivät vuonna 2015.)

”Olin yhdistymisen kannalla, mutta ehkä kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä. Kaksi vanhaa brändiä haudattiin, tuli uusi nimi ja hybridilehti. Kritiikki kohdistui siihen, että paikallista materiaalia olisi pitänyt olla enemmän. 1,5 vuotta myöhemmin ilmestymispäiviä vähennettiin viidestä kahteen ja puolet porukasta sai lähteä. Olemme kuitenkin saaneet tilaajia aika hyvin takaisin, ja palautteen perusteella Östnylandia pidetään hyvänä paikallislehtenä, jossa on paljon luettavaa. Moni kuitenkin edelleen sanoo, että anteeksi, mutta minulle tämä lehti on edelleen Borgåbladet.”

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast