Journalistin ohjeiden päivitystä valmistelleen työryhmän esitys on valmistunut. Työryhmä ehdottaa neljää uutta kohtaa Journalistin ohjeisiin sekä lukuisia tekstimuutoksia.
Ehdotus ottaa kantaa myös tänä talvena keskustelua herättäneeseen Journalistin ohjeiden liitteeseen yleisön tuottamasta sisällöstä. Työryhmä selventää liitteessä, että itsesääntely koskee myös sosiaalisessa mediassa JSN-median kanavissa käytävää yleisökeskustelua.
Ohjeet hyväksyy lopulta Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys.
Uudistustyöryhmä esittää ohjeisiin odotetusti kohtaa, joka selventää kaupallisen yhteistyön ja sponsorin rahoittaman sisällön eron. Kohta kuuluu:
Toimituksellisella sisällöllä voi olla ulkopuolinen rahoittaja, mutta silloin rahoittaja on tuotava esiin.
Jos rahoittaja vaikuttaa aihepiiriä tarkempiin sisältöä koskeviin ratkaisuihin kuten näkökulmiin tai haastateltavien valintaan, kyse ei ole toimituksellisesta sisällöstä vaan kaupallisesta yhteistyöstä tai mainonnasta.
Uudistustyöryhmän puheenjohtajan ja STT:n vastaavan päätoimittajan Minna Holopaisen mukaan sponsoroiduista sisällöistä on keskusteltu viime vuosina paljon johtuen journalismin ansaintahaasteista. Ilmiö ulkopuolisesta rahoituksesta journalismissa ei kuitenkaan ole uusi, Holopainen huomauttaa.
– On ollut erilaisia apurahoja, esimerkiksi matka-apurahoja, ja on riippunut toimitusten omista ohjeistuksista, mitä niistä on ajateltu. Nyt ohjeissa todetaan ensimmäistä kertaa, että tällainen ulkopuolinen rahoittaja voi olla.
Kaupallinen yhteistyö mainitaan myös journalistin ammatillista asemaa käsittelevässä kohdassa. Ehdotetun uuden ohjeen mukaan journalisti ei saa käsitellä aiheita, joihin ”liittyy oma kaupallinen yhteistyö”.
Työryhmän ehdotuksessa uutena mukana on myös turvallisuutta koskeva kohta:
Uutisoinnissa on noudatettava varovaisuutta, jotta kenenkään henkeä ja terveyttä ei tarpeettomasti vaaranneta.
Holopaisen mukaan lisäys ei liity siihen, että kotimaisessa journalismissa olisi riskeerattu henkiä – päinvastoin. Hänestä asia on kuitenkin hyvä huomioida itsesääntelyssä ennakoivasti, sillä uutisoinnin reaaliaikaisuus on herättänyt turvallisuushuolia muissa maissa.
”On ollut erilaisia apurahoja, esimerkiksi matka-apurahoja, ja on riippunut toimitusten omista ohjeistuksista, mitä niistä on ajateltu. Nyt ohjeissa todetaan ensimmäistä kertaa, että tällainen ulkopuolinen rahoittaja voi olla.”
Esimerkiksi livekuva piiritystilanteessa tai terrori-iskussa voisi välittää tekijöille pelastajien tai poliisien työn vaarantavaa tietoa.
Ehdotetussa ohjeen kohdassa on Holopaisen mukaan mietitty yleisön luottamuksen kasvattamista – niin kuin ohjeissa kautta linjan. Hänen mukaansa kotimainen media toimii jo vastuullisesti.
– Minua vaivasi Jemenin sieppausdraaman jälkeen käyty keskustelu, jossa kehuttiin mediaa siitä, ettei pankkivankien henkilöllisyyttä paljastettu ennakkoon. Totta kai me mietimme turvallisuutta. Ihmettelin, eikö tämä ollut kaikille selvää.
Ehdotuksessa ohjeisiin tulee myös lisäys, jonka mukaan yleisöä on ohjeistettava toimimaan ”hienotunteisesti ja turvallisuutta vaarantamatta”, jos heiltä pyydetään onnettomuus- tai rikospaikalta materiaalia.
– On se vähän ristiriitaista, jos valokuvaaja menee paikalle ja toimii fiksusti, mutta sitten yleisö kuvaa medialle ja toimii ihan toisin.
Alan jokapäiväiseen arkeen vaikuttava uusi kohta koskee verkkojuttujen päivittämistä:
Yleisölle on korjausten lisäksi kerrottava myös muista julkaistuun juttuun tehdyistä muutoksista, jotka muuttavat asiasisältöä olennaisesti.
Holopaisen mukaan erilaisia päivityksiä ja muutoksia tehdään verkkojuttuihin valtavasti. Toisinaan muutoksella voi olla yleisölle yhtä suuri merkitys kuin korjauksella.
– Siksi tuntui tärkeältä, että asiasta on sääntelyä. Haimme tähän muotoilua, joka ei kuitenkaan pakota raportoimaan jokaista muutosta muuttuvassa uutistilanteessa vaan vain olennaiset muutokset. Jää median ja viime kädessä JSN:n tulkittavaksi, mihin kynnys asettuu, Holopainen kuvaa.
Ohjeisiin lisättiin myös kohta, joka liittyy haastateltavilta nykyään usein kuultavaan toiveeseen vanhan jutun poistamisesta verkosta:
Verkkoalustoilla aiemmin julkaistua toimituksellista sisältöä ei saa poistaa kuin erityisen painavista syistä. Selvästi julkaisuajankohdan jälkeen tehtävälle poistolle on oltava journalistisesti kestävät perusteet.
Neljäs uusi ehdotettu Journalistin ohjeiden kohta ei kuitenkaan muuta sääntelyä. Sama velvoittava ohjeistus on aiemmin ollut erillisenä lausumana.
Journalistin ohjeiden liite yleisön tuottamasta sisällöstä koskee ehdotuksessa nyt selkeästi myös ”verkkoalustoilla” ja ”sosiaalisessa mediassa” tapahtuvaa kommentointia.
”Haimme tähän muotoilua, joka ei kuitenkaan pakota raportoimaan jokaista muutosta muuttuvassa uutistilanteessa vaan vain olennaiset muutokset.”
Ohjeistuksessa tarkennetaan, että toimituksen on suotavaa esitellä yleisölle moderoinnin periaatteet ja tuotava esiin, mitä kautta ilmoituksen asiattomasta sisällöstä voi tehdä. Ilmoituksesta on myös saatava kuittaus, jos sellaisen lähettäminen on ”kohtuudella järjestettävissä”.
Holopaisen mukaan selkeät ilmoituskanavat ja -käytännöt ovat sekä median että yleisön etu, ”ettei puolen vuoden päästä tarvitse ihmetellä, menikö ilmoitus perille”.
Hänen mukaansa kohta valmistui jo syksyllä, eikä se ole reaktio talven aikana käytyyn keskusteluun. Helsingin Sanomien ja Iltalehden päätoimittajat ovat kritisoineet perusteita, joilla JSN antoi lehdille langettavan yleisön asiattoman somekommentin poistamisen viivästymisestä.
– Merkittäviin periaatemuutoksiin emme menneet. Meillä oli työryhmässä yhteinen jaettu ymmärrys siitä, mikä aiemmankin liitteen tarkoitus oli ja miten sitä on JSN:ssä tulkittu, Holopainen kommentoi.
Esityksessään työryhmä on pyrkinyt myös kannustamaan toimituksia läpinäkyvyyteen. Tämä näkyy tiedon hankkimiseen ja julkaisemiseen liittyvissä ohjeissa. Niihin on lisätty esimerkiksi, että toimituksen on kerrottava lähteistään mahdollisimman avoimesti ja perusteltava yleisölle nimettömän lähteen käyttö sekä avattava, miten nimettömän lähteen ja saadun tiedon luotettavuus on varmistettu.
Ohjeisiin on lisätty pariinkin kohtaan maininta ”haavoittuvassa asemassa olevista”. Ehdotuksen mukaan esimerkiksi ”erityistä huolellisuutta on noudatettava, kun haastateltava ei tunne median toimintatapoja tai on selvästi haavoittuvassa asemassa”.
Holopaisen mukaan ehdotetut muutokset liittyvät laajempaan keskusteluun siitä, miten kaikki eivät ponnista samalta viivalta.
– Tämän huomioimista yhteiskunta nykyään odottaa myös meiltä journalisteilta, Holopainen sanoo.
- Fakta
- Näin Journalistin ohjeiden päivitys etenee
- Työryhmän ehdotus Journalistin ohjeiden päivityksestä on nyt kommenttikierroksella Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksellä (Jusanek).
- Jusanek antaa Journalistin ohjeiden uudistustyöryhmälle maaliskuussa jatko-ohjeet, joiden pohjalta työryhmä tarkentaa ehdotustaan. Jusanek päättää Journalistin ohjeiden päivityksestä huhtikuun lopussa.
- JSN muotoilee Journalistin ohjeiden soveltamisoppaan, johon nostetaan linjaavia päätöksiä. Päivitetyt ohjeet ja soveltamisopas on tarkoitus julkaista maanantaina 27.5.
- Työryhmässä ovat Minna Holopaisen ohella Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi, toimittaja, viestintäyrittäjä Pasi Kivioja, Ylen Uutisdeskin päällikkö Katariina Luoma, Helsingin yliopiston dosentti Henrik Rydenfelt, toimittaja, yrittäjä Reetta Räty, Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Margareta Salonen, Ylen toimittaja, tutkija Olli Seuri sekä sihteerinä JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen.
