STT:n mediapalveluista vastaava liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoki noutaa syyskuussa Varsovasta Euroopan uutistoimistojen liiton laatupalkinnon. Palkinto myönnetään hänelle STT Tarkkailija- eli STT Spy -työkalun kehitystyöstä. Sovellus on ollut STT:llä käytössä maaliskuusta 2017 lähtien.
Tarkkailija tuottaa statistiikkaa, joka osoittaa uutistoimiston merkityksen mediakentässä kiistattomin luvuin. Mediatalot ovat voineet seurata tavoittavuuttaan reaaliajassa jo yli kymmenen vuotta, mutta STT sen paremmin kuin sen asiakkaatkaan eivät ole aiemmin tarkkaan tienneet, miten ja missä uutistoimiston tuottamia uutisia on käytetty.
– Nyt pystymme perustamaan keskustelumme asiakkaiden kanssa faktaan eikä mutuun, Lehmusjoki sanoo.
Lehmusjoen mukaan Tarkkailija on osoittanut osan toimituksen mutu-tiedosta vääräksi.
Esimerkiksi pikku-uutisen arvoisena pidetty pakkopulla renkaiden vaihdosta onkin ilmennyt todella käytetyksi uutiseksi eri puolilla maata. Samoin on kesänopeusrajoituksista kertovissa uutisissa, jotka on ollut tapana kuitata vain lyhyesti.
– Tällaisen ”peruskauran” arvo onkin asiakkaillemme yllättävän suuri. Toisaalta jotkin uutiset, joiden uskomme leviävän laajalti, eivät aina esimerkiksi uutisen ajoituksen vuoksi tuotakaan toivottua skaalaetua.
”Eniten on saatu parannettua vähintään kerran julkaistujen juttujen osuutta, joka oli alussa 90 prosentin luokkaa. Tyhjäkäyntiä ei enää juurikaan ole.”
Toimitukselle työkalu on tuonut tietoa omasta onnistumisesta ja sen syistä. Uutisten tekijät näkevät, mikä kiinnostaa asiakkaita printissä, mikä verkossa ja missä päin Suomea. Tämä ohjaa toimituksen painotuksia vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin.
Esimerkiksi ote Tarkkailijan statistiikasta tiistailta 8.5. kertoo, että STT julkaisi sinä päivänä 82 uutisaihetta, joista 100 prosenttia oli julkaistu asiakasmedioissa vähintään kerran ja 51 prosenttia vähintään 10 kertaa.
– Eniten on saatu parannettua vähintään kerran julkaistujen juttujen osuutta, joka oli alussa 90 prosentin luokkaa. Tyhjäkäyntiä ei enää juurikaan ole.
Lehmusjoen mukaan Tarkkailija on osaltaan vaikuttanut siihen, että STT on kyennyt pitämään kiinni nykyisistä asiakkuuksistaan. Jos tällainen asiakasymmärryksen analytiikkatyökalu olisi ollut käytössä jo vaikkapa viisi vuotta aiemmin, uutispalvelusta luopuneita asiakkaita saattaisi olla vähemmän.
– Olisimme uskoakseni voineet silloisella isommalla työntekijämäärällämme suunnata voimavarojamme tavalla, joka olisi tuottanut asiakkaillemme enemmän lisäarvoa, Lehmusjoki miettii.
Media-asiakkaat saavat nykyisin Tarkkailijan avulla tuotettuja kuukausiraportteja tai analyysejä STT:n juttujen käytöstään.
Tarkkailijan kehitystyössä ovat nykyisin mukana myös Norjan kansallinen uutistoimisto NTB, Ruotsin TT ja Tanskan Ritzau. Koska vastaavaa uutistoimistoille kehitettyä työkalua ei ole, suomalaiselle STT Spylle ja Lehmusjoen vetämälle projektille ovat avautuneet maailmanlaajuiset markkinat myös Pohjoismaiden ulkopuolella.
Tämä on kuitenkin vasta taso yksi. Seuraava taso on verkkoanalytiikan kehittäminen. STT Tarkkailija kertoo nyt sen, mitkä media-asiakkaat ovat julkaisseet STT:n uutisia. STT kaipaa lisäksi tietoa uutisten loppukäyttäjistä. Tämä data on ollut vain uutisten julkaisijoiden käytössä.
Aiemmin julkaisijat eivät halunneet antaa verkkoanalytiikkaansa STT:n käyttöön, mutta Tarkkailijan ansiosta neuvottelut ovat nytkähtäneet eteenpäin. STT:llä on vajaa kymmenen media-asiakasta, jotka jakavat verkkoanalytiikkaansa uutistoimiston kanssa, mutta data on vielä teknisesti hajanaista ja vaatii jalostamista.
Pihla Lehmusjoki
- STT:n mediapalveluiden liiketoimintapäällikkö 2012 alkaen.
- Kotoisin Korpilahdelta (synt. 1980), asuu nykyisin Järvenpäässä.
- Valmistunut filosofian maisteriksi journalistiikasta Jyväskylän yliopistosta 2007.
- Työskennellyt toimittajana Korpilahti-lehdessä, Keskisuomalaisessa, Iltalehdessä ja STT:ssä. STT:ssä vuodesta 2007 lähtien toimittajana, toimitussihteerinä, tuottajana ja tuottajien esimiehenä.
