Syventävät juttutyypit lisääntyvät painetussa Ilkassa ja Pohjalaisessa, kun ne viikon kuluttua siirtyvät tabloidiin. Ilkka-Yhtymän lehtiin tulee jopa 25 000 merkin juttuja ja essee-formaatti, joka mahdollistaa paikallisten asioiden käsittelyn pohtivaan sävyyn.
Tabloidi sopii Ilkan päätoimittajan Satu Takalan mukaan pitkien tekstien alustaksi mobiiliakin paremmin. Tästä kielii runsas kehuva palaute mallilehden usean aukeaman mittaisesta jutusta, joka kertoi kuolemalta pelastuneesta lapsesta.
– Kukaan ei sanonut, että juttu oli liian pitkä, Takala sanoo.
Myös grafiikan määrä lehdissä kasvaa uudistuksessa. Ilkan ja Pohjalaisen yhteistoimituksen uuteen graafikkopooliin on koottu journalistisen ja kaupallisen puolen osaajat yhteen oppimaan toisiltaan.
Tabloidiin on tänä keväänä vaihtanut myös Keski-Pohjanmaan Kirjapainon kustantama Keskipohjanmaa, joka uudistui helmikuussa.
”Printissä et jää kiinni siitä, jos otsikko on löysä. Mutta jos löysiä otsikoita on useita, lehdestä tulee hailakka kuva ja väsähtänyt fiilis.”
Kaikkien kolmen päivälehden kehitysprojekteissa lukijoilta tuli voimakas viesti paikallisten sisältöjen ensisijaisuudesta.
Keskipohjanmaassa tavoite on nyt julkaista pieniltäkin levikkialueen paikkakunnilta enemmän juttuja kuin viime aikoina. Lehti tarttuu aiempaa tarkemmin paikallisiin, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa nouseviin, keskustelunaiheisiin.
Printissä se julkaisee juttusarjaa, jossa alueen ihmiset kertovat matalalla kynnyksellä tunnoistaan ja paikallisista ilmiöistä.
– Tavoitteena on tuoda esille ihmisiä, toimintatapoja ja alueen kulttuuria, jotka eivät yleensä ole julkisuudessa, Keskipohjanmaan tabloidiprojektia vetänyt toimituspäällikkö Hannu Lehto kommentoi.
Pohjalaisen päätoimittajan Toni Viljanmaan mukaan mielihalut paikallisessakin sisällössä ovat hyvin vaihtelevia. Siksi toimituksessa on pohdittu vuosia sitten luotujen mallilukijoiden uutta tulemista.
– Täytyy olla tuntosarvet pitkällä, että tunnistaa erilaiset heimot, joita levikkialueella on, hän sanoo.
Tabloidissa tutkimuksenkin mukaan keskimittaiset jutut vähenevät ja toimitusten on tehtävä valintaa. Sisältö on siksi suunnitellumpaa ja terävämpää.
Pohjalaisen Viljanmaan mukaan myös printissä juttuun täytyy päästä heti kiinni. Otsikon pitää toimia yhtä hyvin kuin verkossa, mikä vaatii kekseliäisyyttä ja herkkyyttä.
– Printissä et jää kiinni siitä, jos otsikko on löysä. Mutta jos löysiä otsikoita on useita, lehdestä tulee hailakka kuva ja väsähtänyt fiilis.
Viljanmaa haluaa printtiin kepeyttä, sillä sanomalehdet ovat hänestä usein turhan vakavia.
Tätä Pohjalaisessa edustaa lehden historiasta tuttu mutta nykylukijoille uusi twiitinomainen pääkirjoitusaukeaman formaatti, jossa kommentoidaan ajankohtaisia asioita.
Verkon analytiikka vaikuttaa Keskipohjanmaa-lehdessä kasvavasti printin sisältöihin.
Kevään aikana näköislehdestä aletaan saada tietoa siitä, mitä juttuja lehdestä luetaan. Ylipäätään verkossa kiinnostaviksi osoittautuneet aiheet pääsevät jatkossa laajasti lehdenkin sivuille.
Ilmoittajille Keskipohjanmaa tarjoaa nyt myös sääsivun alareunaa. Se myy mainospaikkoja säätyypin mukaan yrityksille, joiden bisneksessä säällä on merkitystä: esimerkiksi pakkasilla voi myydä autojen sisätilan lämmittimiä ja poikkeuksellisen huonoilla keleillä äkkilähtöjä etelään. Lehti myy useamman ilmoituksen sarjan tulevan kesän hellepäiville.
– Säätyyppiin liittyvä mainonta on herättänyt kiinnostusta myös paikallisissa marketeissa. Niilläkin on erilaisia tuotteita, jotka käyvät eri tavalla kaupaksi säästä riippuen, Hannu Lehto sanoo.
Ilkassa ja Pohjalaisessa mainostajille on moduloitu muun muassa ympyrän ja portaikon muotoisia paikkoja. Ilkka alkaa julkaista lisäksi asumiseen liittyvää advertoriaalia printissä.
Kaikkien kolmen lehden tabloidiuudistusta on konsultoinut Markus Frey.
Ilkassa on Freyn johdolla tunnistettu kliseitä, jollaisia jokaisessa lehdessä on. Karsittavaksi ”ilkkamaiseksi” tavaksi paljastui esimerkiksi haastateltavien eteläpohjalaisten juurten ylikorostaminen.
Kaikissa lehdissä printissä nähdään mahdollisuuksia, joita verkko ei tarjoa.
Keskipohjanmaa-lehdessä on pohdittu tabloidia pienempien printtituotteiden tekemistä eri teemoista tulevaisuudessa.
Satu Takalan mukaan printtitabloidilla lehti tarjoaa ratkaisua kiireisten perheiden arjen hallintaan. Palaute mallilehdistä etenkin alle 40-vuotiailta lukijoilta on ollut hyvää.
– Olemme saaneet palautetta, että on mukava tilata printtilehteä, kun ei jaksa tuijottaa ruutua. Printti ei ole sellainen loputon suo, hän sanoo.
Toisaalta lehti saa paljon palautetta, jossa siltä halutaan omia näkökulmia tukevia ajatuksia. Tähän liittyy Takalan mukaan toinen printin valtti.
– Lehden lukija tutustuu muihinkin ajatuksiin kuin omiinsa, vaikka aika on kuplautumista suosiva.
Aikaan sopivaksi Ilkassa ja Pohjalaisessa koettiin kahden osapuolen näkemyksiä samasta aiheesta esittelevä Vastakkain-juttuformaatti.
Näin Keskipohjanmaa muuntui broadsheetista tabloidiin. Uudistusta veti toimituspäällikkö Hannu Lehto. Kuva: Jukka Lehojärvi
> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.
