Tilaa Uutiskirje!

Suomessa ei ole tällä hetkellä merkittävää uhkaa uutiserämaiden syntymiselle, kertoo tuore raportti

Tutkijoiden mukaan suurin uhka uutiserämaiden syntymiseen Suomessa liittyy medioiden talouteen ja tavoittavuuteen. Digisiirtymä ei ole edennyt yhtä ripeästi kuin muissa Pohjoismaissa.

Vaikka Suomi on harvaan asuttu maa, tutkijat eivät kyenneet tunnistamaan maasta merkittäviä alueita, joita ei mediassa käsiteltäisi. Kuva: 123rf
Ajankohtaiset

Suomessa ei ole tällä hetkellä merkittävää uhkaa uutiserämaiden syntymiselle, selviää tuoreesta EU:n laajuisesta raportista. Uncovering news deserts in Europe -selvityksessä tutkijat eri maissa arvioivat 55 indikaattorin perusteella maan paikallismedian omistusrakennetta, markkinatilannetta ja tavoittavuutta, journalistien turvallisuutta, toimituksellista itsenäisyyttä sekä sosiaalista osallistavuutta.

Suomea koskevan osuuden koostivat Bergenin yliopiston professori Carl-Gustav Lindén ja Turun yliopiston tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund. Tutkijat tunnistivat suurimman riskin Suomessa koskevan medioiden talouden ja tavoittavuuden kehitystä. He näkevät tässä keskisuuren riskin uutiserämaan syntymiselle, kun muilla osa-alueilla riski on matala.

– Suomen mediamaisema on rikas, kaupallista mediaa on paljon ja myös paikallislehtiä, Lindén sanoo. 

Lisäksi Yleisradion asema ja alueellinen kattavuus on Suomessa vahva.

Uhat nousevat Lindénin mukaan ennen kaikkea siitä, että printtimedian tulevaisuus on uhattuna, eikä digitaalinen liiketoiminta ole lähtenyt lentoon samaan tapaan kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. 

– Vanha vitsi on, että paras tapa ennakoida tulevaisuutta on luoda se. Täytyy olla proaktiivinen. Seuraan aika tarkasti Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa, ja Suomessa ei tapahdu sitä kehitystä, vaan pidetään kiinni printistä. 

Lindén viittaa erityisesti digitaalisen liiketoiminnan kehityksen vauhtiin mutta myös siihen, kuinka esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa tiivis yhteistyö kaupallisen ja julkisen palvelun välillä mahdollistaa vaikkapa tekoälyn tehokkaamman kehityksen.

”Valitettavasti mediapoliittiset raportit eivät meillä ole johtaneet mihinkään.”

Toisaalta raportin mukaan esimerkiksi Ruotsissa keskisuuri riski uutiserämaiden syntymiseen liittyy tavoittavuuden lisäksi nimenomaan paikallismedian rakenteisiin eli siihen, että paikallistoimitusten ja journalistien määrä on vähentynyt tietyillä alueilla huomattavasti. Lindénin mukaan raporttia laatineet tutkijat eri maissa ovat toki saattaneet painottaa riskitekijöitä eri tavoin. Tästä syystä raportti ei kerro yhteismitallisesti tilanteista eri maiden välillä.

Tutkijoilta toivottiin myös esimerkiksi karttaa kunkin maan uutiserämaista, mutta Lindénin mukaan he eivät pystyneet tuottamaan sellaista Suomesta. Harvaan asutussa maassa on toki suuria alueita, joissa medioilla ei ole pysyvää toimipaikkaa, mutta siitä ei voi päätellä, etteikö alueita silti käsiteltäisi mediassa.

Yhtenä tulevaisuuden uhkana Suomessa Lindén ottaa esiin mediapolitiikan, jota hän pitää passiivisena. Muissa Pohjoismaissa valtio tukee mediaa runsaskätisemmin ja pyrkii kohdistamaan tukea niille alueille, joilla sitä eniten tarvitaan. Esimerkiksi Ruotsissa on hiljattain otettu muiden tukien lisäksi käyttöön muutostuki, jonka tarkoituksena on helpottaa siirtymää digitaaliseen ansaintaan. 

– Vastaavaa tarvittaisiin Suomeenkin, mutta valitettavasti mediapoliittiset raportit eivät meillä ole johtaneet mihinkään. 

Lindén pitää huolestuttavana myös sitä, että korkeat vallanpitäjät Suomessa ovat viime aikoina haukkuneet mediaa poikkeuksellisen kovasanaisesti.

– Se vetää mattoa siltä luottamukselta, jota median toimimiseen tarvitaan.

Koko EU:n tasolla Suomi pärjää kuitenkin edelleen erittäin hyvin. Lindén pitää masentavana raportin tuloksia, joista selviää, että monissa Euroopan maissa media on käytännössä poliitikkojen hallussa. 

– Tiedämme, mihin se johtaa. Luottamus katoaa kokonaan, eikä kukaan luota enää mihinkään.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast