Suomeen on tulossa uusi digitaalinen ajankohtaismedia, joka julkaisee päivittäin.
Median työnimi on Uusi Juttu ja sen enemmistöomistaja on Tanskassa vuonna 2012 perustettu mediayhtiö Zetland. Alustana on Zetlandin palkittu mobiliisovellus.
Sisältöä julkaistaan sekä tekstinä että audiona. Mainontaa ei ole, ja ansainta kertyy tilaajilta tai jäseniltä.
Perustajia ovat journalistitaustaiset Antti Pikkanen, Olli Seuri, Tuuli Hongisto ja Jussi Sippola, jotka ovat myös Suomen tytäryhtiön Zetland Oy:n osakkaita. Neljästään he eivät voi pyörittää joka päivä sisältöä julkaisevaa mediaa, joten rekrytointeja on luvassa lisää.
Paljon muuta uudesta mediasta ei vielä tiedetä. Ei esimerkiksi aihepainotuksia tai aloituspäivää, joka on kuitenkin seuraavan vuodenvaihteen tienoilla, ”jos kaikki menee hyvin”.
Tarkoitus on ensin ”käydä dialogia yleisön kanssa” siitä, millaiselle journalismille Suomessa on tarvetta ja onko sitä. Tulossa on ainakin avoin kysely yleisölle, markkinatutkimusta ja kasvokkaisia keskusteluja etenkin niiden kanssa, joilla on journalismista sanottavaa tai täyttymättömiä tarpeita. Maakuntiinkin aiotaan jalkautua.
Olli Seurin mukaan monen toimittajan on ollut hankala käsittää rauhallista alkua.
– Media-alalla on ollut tapana tehdä asioita ajattelematta ja nopeasti, aloittaa tekeminen ennen kuin luodaan sille pohja. Sen kyllä huomaa usein mediatuotteista, Seuri sanoo.
Seurin mukaan parhaissa mediatuotteissa on tunnistettu yleisön tarve ja tapa palvella sitä parhaiten.
– Se on eri asia kuin se, mitä itse haluaa tehdä, mutta tekemisessä pitää olla tangentti sen kanssa, mihin itsellä on intohimo, jotta on oikea ihminen täyttämään sen tarpeen, hän kuvaa.
Tanskan Zetland on käynyt jo vuosia keskusteluja täkäläisten ihmisten kanssa median perustamisesta Suomeen.
Yhtiön kansainvälisen johtajan Jakob Mollin mukaan Zetland keskittyy nyt täysillä Suomeen, myöhemmin myös muut maat kiinnostavat. Moll luonnehtii, että jos suomalaiset ovat kiinnostuneita Uudesta Jutusta, Tanskan Zetland on sitoutunut auttamaan sen emoyhtiönsä kaltaiseen menestykseen.
Zetlandilla on Tanskassa nyt noin 40 000 maksavaa jäsentä ja viime vuonna kokoaikaisia työntekijöitä oli keskimäärin 51. Noin 6,2 miljoonan euron liikevaihdolla yhtiö teki viime vuonna reilun 600 000 euron tuloksen.
Helmikuun alussa Suomen hankkeen vetäjänä aloittanut Antti Pikkanen sanoo, ettei ihmisten houkutteleminen mukaan ja irtisanoutumaan aiemmista töistään ole ollut vaikeaa.
Pikkasen mukaan uuden median idea on resonoinut niiden “varmaan satojen” ihmisten kanssa, joiden kanssa hän on keskustellut. Yksi keskeinen ajatus on, että “vähemmän on enemmän”.
”Jos haluaa aidosti kuunnella yleisön tarpeita, ei voi rakentaa mediaa mittareille, jotka lähtevät mainostajan tarpeista.”
Uusi media ei aio osallistua nopeuskilpailuun ja informaatioähkyn lisäämiseen vaan tuottaa päivittäisen mutta hallittavissa ja loppuun skrollattavissa olevan kokonaisuuden. Uutiskäänteiden sijaan halutaan tarjota kontekstia ja isoa kuvaa siitä, mitä maailmassa tapahtuu.
Helsingin Sanomien Ruotsin-kirjeenvaihtajana useamman vuoden työskennellyt Jussi Sippola sanoo, että pieni etäisyys sai näkemään, miten kiivastahtista ja vaikeasti seurattavaa suomalainen uutismedia on, ellei tapahtumia seuraa lähes tunti tunnilta.
– Tarkoitus ei ole tehdä kopiota Tanskan Zetlandista, mutta heidän tavassaan minua viehättää se, että joka aamu voit kuunnella tai lukea tiiviin uutiskatsauksen ja lisäksi on myös syventävää sisältöä samassa palvelussa, Sippola sanoo.
Kun konseptiin ei kuulu mainonta, tarvetta maksimoida palvelussa kullakin hetkellä olevaa joukkoa ei ole.
– Jos haluaa aidosti kuunnella yleisön tarpeita, ei voi rakentaa mediaa mittareille, jotka lähtevät mainostajan tarpeista, sanoo Antti Pikkanen.
Yleisöstä tekijät puhuvat isona segmentoimattomana ryhmänä. Ainakin toistaiseksi näin on tarkoitus, sillä Zetlandin uskotaan kiinnostavan melko isoa joukkoa.
Suomen Lehdistö on kirjoittanut Zetlandista ”Tanskan Long Playna”. Uuden Jutun perustajat pitävät vertausta heikosti osuvana.
Alkuun Zetland kyllä julkaisi long form -journalismia, ”e-singlejä”, kerran kuussa. Jutut olivat laadukkaita mutta eivät kovin luettuja. Nelihenkisenä aloittaneen Zetlandin kasvu Tanskassa alkoi kunnolla vasta, kun se aloitti päivittäisen julkaisemisen joukkorahoituskampanjan tukemana vuonna 2016.
– Zetland on kasvanut Tanskassa nimenomaan, koska he ovat luoneet oman kategoriansa uutisten ja feature-maailman väliin, Antti Pikkanen tulkitsee.
Zetlandilla kesti vuoteen 2019 saada toiminnasta kannattavaa. Pikkanen muistuttaa, että Uusi Juttu ei aloita samaan tapaan nollasta.
– Meillä on heidän teknologiansa ja liiketoimintaosaamisensa, me tulemme huomattavasti valmiimpaan pöytään.
Zetland korostaakin olevansa digitaalisen julkaisijan lisäksi myös teknologiayhtiö. Long Playsta sen erottaa myös vahva audiopainotus.
Tanskan Zetland julkaisee päivittäistä uutispodcastia, minkä lisäksi kaikki sisältö on kuunneltavissa. Audioversiot eivät ole tekoälyn tuottamia eivätkä vain ääneen luettuja juttuja. Audioversioissa hyödynnetään äänisuunnittelua ja äänessä voivat olla myös haastateltavat tai vaikka kaksi toimittajaa.
”Meillä on heidän teknologiansa ja liiketoimintaosaamisensa, me tulemme huomattavasti valmiimpaan pöytään.”
Hypoteesi on, että vastaavalle audiosisällölle on kysyntää myös Suomessa.
Yleisön kuuntelemisen on tarkoitus olla pysyvä ominaisuus uuden median tekemistä, ei vain osa markkinoiden tunnusteluvaihetta.
Tiivis vuorovaikutus jäsenten kanssa tarkoittaa Tanskan sisarmediassa esimerkiksi sitä, että jäseniltä pyydetään apua juttuihin ja että myös haastateltavat osallistuvat sovelluksessa keskusteluun.
– Meillähän on mediassa sellainen illuusio, että me tunnemme yleisön nyt hyvin, kun meillä on paljon datapisteistä. Se ei ole hirveän syvällistä tietoa yleisön tarpeista ja haluista, Olli Seuri sanoo.
Tällä hetkellä pohditaan, millaiset yleisön sisältötarpeet jäävät Suomessa toteutumatta. Tanskan Zetland on painottanut ympäristöä ja teknologian ja yhteiskunnan suhdetta, mutta Suomen median fokus voi olla muualla.
Tanskan Zetlandin verkkosivujen mukaan sen journalismi on hyvä voima (force for good) yhteiskunnassa. Suomen tekijät jakavat samat arvot tanskalaisten kanssa.
– Ajatus on journalismin itseisarvossa eikä siinä, että kyse olisi aktivismista tai vaikuttamisesta, Tuuli Hongisto sanoo.
Tarkoitus on tehdä rahaa journalismin tekemistä varten, ei rahaa journalismilla, hän sanoo.
