Tilaa Uutiskirje!

STT ja Yle tiivistävät yhteistyötä uutisrobotiikassa

STT lanseeraa pian järjestelmän, jossa uutistoimiston ja Ylen robotit tuottavat urheilu-uutisten versioita ja grafiikkaa. Järjestelmä toimii myös datapankkina. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa sinne tuodaan tietoa myös muista aiheista.

STT on hyödyntänyt uutisrobotiikkaa runsaan viiden vuoden ajan. Kuva: 123rf.|
Ajankohtaiset

STT ja Yle tiivistävät yhteistyötään uutisrobotiikassa. Ylen Voitto-robotti ryhtyy kirjoittamaan jääkiekkouutisten versioita STT:n Scoopmaticin rinnalla.

Teknologisesti toisistaan eroavat robotit tulevat työskentelemään STT Holvi -nimisessä järjestelmässä, jonka beta-vaiheen pilotointi aloitetaan pian. Pilottia voivat aluksi käyttää STT:n täyden uutispalvelun asiakkaat.

Holvi on samaan aikaan sekä datapankki että työkalupakki. Järjestelmään on mahdollista liittää useita uutisrobotteja, jotka tuottavat datasta tekstiä tai graafisia elementtejä.

– Ensivaiheessa STT Holvissa on tarjolla Liigan tulosdataa jääkiekon ja salibandyn miesten ja naisten sarjoista. Otteludatasta esitetään perustietojen lisäksi esimerkiksi maaleja, jäähyjä, sarjatilastoja ja pelaajatietoja. Lisäksi Holvista löytyy uutistekstejä niin Scoopmaticin kuin Voiton kirjoittamina versioina, kertoo STT:n liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoki.

”Vaikka Holvi aloittaa urheilusta, jatkossa tavoitteena on, että sinne tuodaan dataa myös muista uutistyön kannalta olennaisista lähteistä.”

Tulevaisuudessa STT Holvissa voi olla paljon muutakin.

– Vaikka Holvi aloittaa urheilusta, jatkossa tavoitteena on, että sinne tuodaan dataa myös muista uutistyön kannalta olennaisista lähteistä.

Tämä edellyttää koneluettavan tiedon saantia muualtakin kuin Liigasta.

– Tätä ei voi korostaa liiaksi: ilman rakenteellista dataa ei synny robotiikkaa, Lehmusjoki sanoo.

Uuden teknologian robotti tekee itsenäisiä päätöksiä

STT Scoopmatic edustaa uudenlaista tekstirobotiikkaa, jossa hyödynnetään kieliteknologiaa ja koneoppimista. Uutisten tuottaminen on yhä automatisoidumpaa.

Scoopmatic-tekstigeneraattori on kehitetty yhteistyössä Turun yliopiston kieliteknologiaryhmän kanssa Googlen DNI-rahoituksella.

– Scoopmatic ammentaa itse oppia uutisarkistomateriaalista ja osaa itse tuottaa lauseita tekstiin. Sen kirjoittamissa teksteissä on vielä virheitä, jotka vaativat oikolukua, Lehmusjoki sanoo.

”Tekstipohjiin perustuva template-robotti on liikkeiltään ennakoitava. Kieliteknologialla toimiva robotti taas on kuin robottiauto, joka tekee päätöksiä itsenäisesti.”

Ylen Voitto-robotti puolestaan perustuu laajemmin Suomessa käytettyyn teknologiaan, jossa uutisten tuotanto nojaa ihmisten sille kirjoittamiin tekstipohjiin.

– Tekstipohjiin perustuva template-robotti on liikkeiltään ennakoitava. Kieliteknologialla toimiva robotti taas on kuin robottiauto, joka tekee päätöksiä itsenäisesti.

Lehmusjoen mukaan robotiikassa on keskeistä ymmärtää, miten kone oppii. Scoopmaticia koulutetaan samasta aihepiiristä aiemmin julkaistuilla journalistisilla teksteillä. Niihin kätkeytyy piilorakenteita: uutisissa korostuvat negatiiviset tapahtumat, naisten tilastollinen esiintyvyys on alhainen eikä vähemmistöjen ääni juuri kuulu.

”Meidän täytyy tietää, mitä nämä rakenteet ovat, jotta ymmärrämme, millaisen maailmankuvan Scoopmaticin taustalla toimiva kielimalli oppii.”

Vinoumien ymmärtämiseksi STT on luovuttanut koko uutisarkistonsa Uutisraivaaja-kilpailuun osallistuvan Moniäänisyysmittarin kehitystyöhön. Sovittelujournalistien yhdistys Sopiva ry:n Moniäänisyysmittarin on määrä paljastaa massadata-analyysin keinoin, mitä piilorakenteita STT:n uutisissa on.

– Meidän täytyy tietää, mitä nämä rakenteet ovat, jotta ymmärrämme, millaisen maailmankuvan Scoopmaticin taustalla toimiva kielimalli oppii, Lehmusjoki sanoo.

Pikkulintu auttaa verkkosivujen seurannassa

STT on hyödyntänyt uutisrobotiikkaa runsaan viiden vuoden ajan. Erilaisia automaatioita on käytössä useita.

– Uutisrobotiikalla tarkoitetaan ohjelmistoja, jotka korvaavat jotakin ihmisen tekemää. Kyse ei ole vain tekstin tuottamisesta vaan myös esimerkiksi tiedonhankinnasta ja tiedon analysoinnista, Lehmusjoki kertoo.

Robotiikkaa hyödynnetään STT:ssä muun muassa rutiinitöiden automatisointiin, tiedonkulun nopeuttamiseen sekä kattavamman ja syvällisemmän tiedon saamiseen.

Kun Pikkulintu huomaa uutisen, se hälyttää toimittajalle sähköpostitse.

Yksi STT:n roboteista on Pikkulintu, jonka avulla seurataan verkkosivuilla tapahtuvia muutoksia. Pikkulinnun avulla voidaan esimerkiksi tarkkailla, milloin kansalaisaloitteen on allekirjoittanut 50 000 ihmistä tai kuinka laajalti myrsky on aiheuttanut sähkökatkoja. Kun Pikkulintu huomaa uutisen, se hälyttää toimittajalle sähköpostitse.

STT:n asiakkaat pääsevät pian hyödyntämään Pikkulintua omissa toimituksissaan.

– Freemium-versio on tulossa asiakkaille käyttöön vuoden loppuun mennessä, Lehmusjoki kertoo.

Robotille on vaikea opettaa koko moraalikäsitystä

Robotiikka auttaa monessa asiassa, mutta siihen liittyy myös riskejä. Tiedon oikeellisuus korostuu automaatiossa, sillä mahdollinen virhe etenee ja kertautuu.

Robotti voi tehdä isojakin virheitä, joista ihmiset joutuvat kantamaan oikeudellisen vastuun.

– Jos robotti tekee rikoksen, joku saa siitä syytteen. Mahdollisesti hän, joka tekee julkaisupäätöksen eli esimerkiksi toimitussihteeri. Myös päätoimittajan toiminta robottijournalismin käyttöönotossa mitä luultavimmin tutkittaisiin, sanoo STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen.

Holopainen jakaa robotiikkaan liittyvät eettiset riskit mataliin ja korkeisiin. Riskit ovat matalia, jos robotin kirjoittama uutinen muodostuu ihmisen kirjoittamista tekstipohjista, jos toimitussihteeri julkaisee uutisen ja jos uutinen perustuu yksinkertaiseen dataan, kuten urheilutuloksiin tai säähän.

Riskit kasvavat, jos aihepiirit muuttuvat vaikeammiksi ja moniselitteisemmiksi, jos robotti oppii itse ja jos robotti julkaisee itsenäisesti.

– Voisi ajatella, että robotille voisi ehkä opettaa rikoslakia ja Journalistin ohjeita, mutta tuskin koko moraalikäsitystä, Holopainen sanoo.

”En näe, että robotti julkaisisi vaativia uutisia itsenäisesti vielä sinä aikana, kun olen itse työelämässä.”

Omin päin uutisia julkaisevia robotteja ei nähdä STT:llä ainakaan lähivuosina.

– Olen koittanut miettiä, milloin ottaisin robotin töihin STT:lle. En näe, että robotti julkaisisi vaativia uutisia itsenäisesti vielä sinä aikana, kun olen itse työelämässä, Holopainen sanoo.

JSN luonnostelee lausumaa automaatiosta

STT esitteli robotiikkahankkeitaan tilaisuudessa, jossa oli paikalla myös Julkisen sanan neuvoston (JSN) edustajia. JSN pohtii parhaillaan lausumaa automaatioon.

– Konkreettisena suosituksena voisi mahdollisesti olla se, että jos uutisen tuottaa ja julkaisee robotti, siitä pitäisi kertoa yleisölle, kertoo JSN:n valmisteleva sihteeri Sakari Ilkka.

Lausuma on vasta luonnosvaiheessa, joten sitä ei vielä kommentoida enempää.

Muokattu 16.10.2019 kello 10.13: Lisätty juttuun viimeinen kappale Julkisen sanan neuvoston lausumasta.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast