Arto Henriksson
päätoimittaja, Loviisan Sanomat (KSF Media)
Ensimmäinen sija kaksipäiväisten lehtien sarjassa ja verkkosarjan voitto
Loviisan Sanomat ei saanut vuosikausiin palkintoja paikallislehtikilpailussa, mutta nyt se voitti sarjansa toisena vuonna putkeen. Mikä on muuttunut?
Olemme alkaneet kilpailla entistä rajummin alueen lehtien kanssa. Vertailemme joka aamu, missä olimme parempia ja olimmeko jossain huonompia kuin kilpailija. Nyt kun Östra Nyland harmiksi yhdistyy Borgåbladetiin, meille on haaste pitää uutistyö yhtä vireänä.
Saitte palkinnon lehdellä, jossa käsiteltiin paljon taloutta. Onko se teille tyypillistä?
Talousasiat ovat olleet meille tärkeitä aina, ja pitkälti työllisyyden näkökulmasta. Käymme läpi yritysten tilinpäätöksiä. Seuraamme aktiivisesti alueen 5–7 päätyöllistäjän talouskehitystä. Jos firma itse ei pidä sidosryhmiään ajan tasalla, me seuraamme miten menee: tehdäänkö voittoa vai tappiota.
Päätimme panostaa sisältöön ja palkkasimme yhden ihmisen lisää. Siinä kohtaa alkoi meidän levikin nousu.
Miltä lehden oma talous näyttää?
Ilmoitusmyynti on pudonnut merkittävästi, myynti on lähtenyt elpymään vasta tänä syksynä. Luulen, että levikkikehitys on ihan positiivinen. Nyt kun Östra Nyland lopettaa, olemme arvioineet, että jopa satoja tilaajia saattaa siirtyä meille.
Monen palkitun paikallislehden toimituksellinen henkilöstö on suurempi nyt kuin 2000-luvulla. Teilläkin on yksi journalisti enemmän. Miten se on mahdollista?
Pitää paikkansa. Meilläkin oli 1990-luvun lamasta 2000-luvun alkuun säästetty ja tehty pienempiä sivumääriä, jotta saatiin painolaskua alemmas. Päätimme panostaa sisältöön ja palkkasimme yhden ihmisen lisää. Siinä kohtaa alkoi meidän levikin nousu. Levikki nousi lähes kymmenen vuotta putkeen, kunnes viime vuonna tuli notkahdus. Oli palkitsevaa huomata, että sisällön laadulla ja määrällä on yhteys levikkiin.
Viime vuonna paikallislehtikilpailun tuomaristo kehui, miten verkkotoiminta on mennyt eteenpäin. Tänä vuonna verkkosarja oli tähän nähden pieni pettymys. Miten paikallislehti palvelee parhaiten verkossa?
Me lähestymme ajatusta niin, että meillä on erilaisia yhteisöjä: paperilehden ympärillä noin 10 000 henkilöä, verkkosivuilla noin 10–15 000 viikkokävijää ja Facebook-ryhmässä 3 000 jäsentä. Meille on muodostunut kirjoittamaton palvelulupaus, että jos jossain menee paljon paloautoja tai vesi haisee, meidän sivuilta voi käydä katsomassa, mitä tapahtuu.
Meille on muodostunut kirjoittamaton palvelulupaus, että jos jossain menee paljon paloautoja tai vesi haisee, meidän sivuilta voi käydä katsomassa, mitä tapahtuu.
Entä miten paikallislehti saa verkosta rahaa?
Ansaintalogiikka on vielä lapsen kengissä. Bannereista saamme jonkin verran tuottoa ja olemme myyneet Loviisan kaupungille valtuustonkokousten suorat livelähetykset ja videotallennuksen hintaan 1240 euroa per kerta. Meillä on nyt paljon kävijöitä, ja jossakin vaiheessa siirrymme maksumuurin taakse.
Sipoon Sanomat tuulettaa voittoa. Kuvassa päätoimittaja Riitta Ketola, toimittaja Jouni Lampinen, toimittaja Crista Lassfolk-Feodoroff ja tuotepäällikkö Pia Laakkonen (oikealla).
Riitta Ketola
päätoimittaja, Sipoon Sanomat (Keskisuomalainen Oyj)
Ensimmäinen sija yksipäiväisten lehtien sarjassa
Voititte yksipäiväisten sarjan broadsheet-kokoisella lehdellä, mutta siirrytte tabloidiin ensi viikolla. Miten lehden tekeminen muuttuu?
Kyllähän tässä jutut pakostikin vähän terävöityvät. Broadsheetiin on helppo kirjoittaa pitkästi, mutta viilaaminen tekee jutut usein paremmiksi. Ennakoiva taitto pakottaa suunnittelemaan juttuja tarkemmin etukäteen.
Millaisia taloudellisia odotuksia teillä on tabloidin suhteen?
Ei tabloidi varmasti radikaalia muutosta tuo. Ilmoitukset erottuvat paremmin tabloidissa kuin suuressa lakanassa. Tabloidi on myös lukijaystävällinen. Mehän olimme tabloidi vuoteen 2004 asti. Tuolloin muutuimme muiden konsernin lehtien tapaan broadsheetiksi, jotta Uudenmaan myynti tehostuisi. Joka vuosi olemme saaneet kyselyjä siitä, koska siirrymme takaisin tabloidiksi.
Esimerkiksi kunnan päätökset ovat verkossa, mutta harva niitä sieltä suoraan seuraa.
Miltä lehden talous näyttää muuten?
Taloudessa on mennyt ihan mukavasti, mutta ilmoitusmyynnissä pitää tehdä enemmän työtä vuosisopimusten eteen. Siihen vaikuttaa taantuma, ja kauppahan on samassa murroksessa kuin moni muukin ala.
Paikallislehtien talous on näyttänyt pärjäävän 2000-luvun taantumissa paremmin kuin päivälehtien. Mistä se johtuu?
On totta, että 5–7-päiväiset lehdet ovat kärsineet varmaan eniten. Niissä on paljon kotimaan ja ulkomaan uutisia, joita saa netistä ja televisiostakin. Esimerkiksi Sipoon asioista taas ei yksikään toinen media kirjoita niin paljon kuin me. Edelleen työmaa kodin vieressä on ihmisille tärkeämpi kuin se, mitä tapahtuu vaikka Amerikassa. Toisaalta pienissä lehdissä tilaushintakaan ei ole noussut yhtä paljon kuin isommissa.
Millaisella ajatuksella teette verkkoa?
Uutiset ovat enemmän lehdessä, ja verkossa on viihdettä ja hyötyä. Konsernissa teemme paljon erikoissivuja, joista osa jää kokonaan käyttämättä printissä. Julkaisemme näitä sisältöjä netissä. Verkkopuoli tulee kyllä muuttumaan, ja voi olla, että meille tulee maksumuuri jossain vaiheessa.
Millaisella konseptilla uskot, että paikallislehti ilmestyy kymmenen vuoden päästä vai ilmestyykö lainkaan?
Olen varma, että ilmestyy, ehkä paperisenakin mutta alusta voi vaihtua. Sanotaan, että netissä on kaikki, ja niinhän siellä ehkä onkin, mutta tarvitaan lehti seulomaan tietoa. Esimerkiksi kunnan päätökset ovat verkossa, mutta harva niitä sieltä suoraan seuraa.
Oikaisu
Kuvatekstiin on korjattu Marita Itävuoren sukunimi.
