Onko journalismilla vaikutusta? Hölmö kysymys, totta kai on. Paljastusuutisen vuoksi ministeri tai virkamies saattavat joutua eroamaan. Mutta kuinka paljon toimituksissa oikeasti suunnitellaan juttujen vaikuttavuutta?
– Ei sitä eksplisiittisesti mietitä, Paavo Teittinen sanoo.
Teittinen on Helsingin Sanomien palkittu toimittaja. Hän muun muassa sai vuonna 2020 Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon nepalilaisravintoloiden työntekijöiden hyväksikäyttöä käsittelevästä jutusta.
Se oli monin tavoin vaikuttava juttu: kymmenet nepalilaiskokit hakivat apua rikosuhripäivystyksestä ja silloinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok) vaati viranomaisille lisää voimavaroja ja valtuuksia työperäisen ihmiskaupan valvontaan.
Jutun vaikuttavuuden maksimoimiseksi teksti käännettiin englanniksi ja nepaliksi ja laitettiin verkkoon ilmaiseksi. Juttu julkaistiin myös nepalilaisessa sanomalehdessä Kathmandu Postissa.
Toinen, siivousalalla rehottavaa hyväksikäyttöä käsittelevä Teittisen juttu käännettiin arabiaksi, englanniksi ja kurdin soraniksi. Poikkeuksellisesti Teittinen mietti jutussa vaikuttavuutta.
– Oli itseisarvoisen tärkeää, että ne kieliryhmän ihmiset, jotka ovat alttiita riistolle ja hyväksikäytölle, voisivat lukea aiheesta. Että he ymmärtäisivät, mitä täällä tapahtuu, millaisissa olosuhteissa voi joutua työskentelemään ja mistä voi hakea apua.
”Aina korostettiin, että heitä kiinnostavat impact ja effect: kerro millainen vaikutus tekemälläsi jutulla oli.”
Yleisradion ulkomaantoimituksen datajournalisti Satu Helin opiskeli lukuvuoden 2019–2020 Columbian yliopiston journalismikoulussa New Yorkissa. Puhumassa kävi monia isojen mediatalojen rekrytoijia. Helin yllättyi eräästä heidän esiin nostamastaan asiasta.
– Kun he kertoivat, millaisia työhakemuksia he arvostavat, aina korostettiin, että heitä kiinnostavat impact ja effect: kerro millainen vaikutus tekemälläsi jutulla oli. Suomessa omissa opinnoissani tästä puhuttiin aika vähän. Uutistaloissakaan se ei ole ollut ykkösasia.
Yhdysvalloissa lehtitalot saattavat jopa tehdä tarkkoja suunnitelmia, miten jutusta saataisiin mahdollisimman vaikuttava. Reutersin tutkivan journalismin yksikkö tekee toimintasuunnitelman, keitä kaikkia virkamiehiä ja sidosryhmiä kontaktoidaan jutunteon yhteydessä ja millä tavalla aihetta seurataan kuukausienkin päästä.
– Reutersin esimerkki jopa nosti karvoja pystyyn. He määrittelevät jo alussa, ketkä ovat syyllisiä ongelmaan. Kuulosti siltä, että ennen julkaisua reaktioita melkein kiristetään niiltäkin, jotka ovat olleet vaikkapa lakiesityksen kanssa edes etäisesti tekemisissä.
Kuitenkin Helinin mukaan Suomessa voitaisiin oppia suunnitelmallisuudesta esimerkiksi siinä, miten juttuja jatketaan.
Yhdysvalloissa vaikuttavuuteen panostaminen ei noussut journalismin keskiöön sattumalta. Se liittyy Helinin mukaan keskusteluun, jota maassa käydään median vastuusta. Keskustelua ovat herättäneet muun muassa tapaukset, joissa tappouhkauksien poistamisen vaatiminen keskustelupalstoilta on nähty sananvapauden rajoittamisena.
Yhdeksi uutiskriteeriksi on noussut sen kysyminen, mikä vaikutus journalismilla on ihmisiin, jotka lukevat lehteä.
– On omaksuttu positiivisen kautta ajatteleminen. Kysytään ennemmin, kenen elämästä tulisi parempaa jutun julkaisun jälkeen.
”Useissa tekemissäni jutuissa tärkein vaikuttavuuden mittari on se, miten juttu on vaikuttanut niihin ihmisiin, joita se koskee.”
Helsingin Sanomien Paavo Teittinen sanoo, että vaikuttavuutta tärkeämpää on kysyä juttuprosessin alussa, onko jutulla yhteiskunnallinen kehys ja laajempaa merkittävyyttä. Hänen mukaansa on vaarallista lähteä liikkeelle siitä, että ajaa jotain tiettyä ratkaisua tai agendaa. Jutun seuraukset voivat olla hyvin moninaisia, eivätkä ne aina näy heti.
Jutusta seuraava laaja yhteiskunnallinen keskustelu ja vaikutus esimerkiksi lainsäädäntöön eivät luonnollisesti ole ainoita vaikuttavan jutun kriteerejä, Teittinen sanoo.
– On paljon tärkeitä juttuja, joista ei välttämättä ole seurannut juuri mitään ulospäin näkyvää. Mutta ne ovat saattaneet vaikuttaa moniin asioihin. Ajattelen, että useissa tekemissäni jutuissa tärkein vaikuttavuuden mittari on se, miten juttu on vaikuttanut niihin ihmisiin, joita se koskee.
Teittisen mukaan vaikuttavuuden ennakointi on hankalaa. Kun Teittinen kirjoitti yhdessä Maria Mannerin kanssa juttua kunniaan liittyvästä väkivallasta, hänellä ei ollut ajatusta siitä, että jutulla olisi jokin spesifi seuraus.
– Toivottavasti juttuni nostaa aiheen pinnalle, mutta en ajattele, että toivottavasti jutulla on vaikutusta.
Välillä oman jutun merkittävyydelle voi myös sokeutua, kun on itse viettänyt sen parissa kuukausia. Viime huhtikuussa Teittiseltä julkaistiin juttu poliisin ihmiskauppatutkinnoista. Julkaisua edeltävän päivän jännitti.
– Mutta aamuyöllä tuli hetki, jolloin kaikki jännitys katosi ja tuli olo, että ei tämä varmaan kiinnosta ketään.
Juttu oli päivän merkittävin puheenaihe ja apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kertoi aikovansa selvittää, onko poliisin ihmiskauppatutkinnoissa rakenteellinen ongelma.
Teittisen jutuissa kerrotaan usein ihmisistä, joiden tilanne on hyvin vaikea. Häntä ei kuitenkaan aja juttujen kirjoittamisessa myötätunto.
– Vitutus on paras ohjaava voima journalismissa. Koen, että se ajaa minua paljon enemmän kuin mikään muu tunne. Minua vituttaa miten suomalaisessa oikeusvaltiossa kohdellaan ihmisiä. Tulee sellainen olo, että ei tämä voi mennä näin.
> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.
GALLUP
Pohditaanko toimituksessanne
journalismin vaikuttavuutta?
Mikko Isotalo
STT:n uutispäällikkö
”Uutistoimiston pitää vakuuttaa asiakasmediat, että ne julkaisevat meidän jutun. Teemme etukäteissuunnittelua, miten juttuja jaellaan. Viime aikoina on erityisesti mietitty sitä, milloin meidän kannattaa julkaista juttuja, jotta ne menisivät läpi. Olemme onnistuneet tunnistamaan hiljaisia uutishetkiä. Tarkoituksemme on kertoa, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Emme pyri ministerin eroon. Vaikuttavuudesta keskustellaan päiväkokouksissa. Se, kuinka moni media on julkaissut STT:n jutun, on tärkeä mittari.”
Pia Hunnakko
Ilkka-Pohjalaisen uutispäällikkö
”Vaikuttavuutta pohditaan normaalin uutistyön yhteydessä käytännönläheisesti. Pohditaan, mitkä aiheet ovat alueen kannalta tärkeitä tuoda esiin – mukana on myös ajatuksia ja ilmiöitä, jotka eivät ole lukijoillemme ennestään tuttuja. Vaikuttavuusanalyysiä ei tehdä, mutta se tulee usein esiin aamupalavereissa, joissa myös päätoimittaja on mukana. Tärkeää on se, että jutuilla on lukijoita, muuten vaikuttavuus jää pieneksi. Alueen etu ei ole itsestäänselvyys, mutta vaikuttavuus liittyy siihen, että pyrimme pitämään alueen iskukykyisenä.”
