Tilaa Lehti!

Ohjelmistot tekivät tuhansia vaaliuutisia ilman isoja kömmähdyksiä

Kolme vaaleissa työskennellyttä uutisrobottia saivat yleisöltä vain vähän palautetta, ja se oli joko myönteisen kiinnostunutta tai koski kielivirheitä. ”Toivomme, että robottijournalismista tulee Ylessä arkipäiväistä tämän vuoden aikana”, Mika Rahkonen sanoo.

Yle profiloi Voiton (kuvassa) robotiksi, sen sijaan Helsingin Sanomissa ollaan tarkkoja siitä, että Latojasta puhutaan realistisesti ohjelmistona. Kuva: Yle|
Ajankohtaiset

Ylellä, Helsingin Sanomilla ja Helsingin yliopistolla ollaan tyytyväisiä automaation toimintaan vaaliuutisoinnissa. Suunnitelmat pitivät, eikä isoja kömmähdyksiä sattunut. Ohjelmistot saivat datan, sovelsivat niille annettuja sääntöjä ja tuottivat tekstiä saamistaan tiedoista.

Helsingin Sanomien Latoja-niminen ohjelmisto tuotti viiden minuutin välein tulosuutisen jokaisen Suomen kunnan senhetkisestä äänestystilanteesta.

Latojan lisäksi vaaliuutisia tuottivat Helsingin yliopiston tutkimusprojektissa kehitetty uutisbotti Valtteri ja Ylen Voitto-robotti.

Tällaista määrää juttuja ei kuntavaaleista ole tehty koskaan ennen.

– Voitto teki mitä robottien pitääkin tehdä, eli uutisia sellaisissa määrin ja niin nopealla tahdilla, että samaan ei pystytä ihmisvoimin, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehittämisen päällikkö Mika Rahkonen kertoo.

Voitto teki uutisen jokaisen kunnan tuloksesta vain sekunnin murto-osia sen jälkeen, kun kunnan ääntenlasku oli kokonaan valmistunut.

Joidenkin kuntien äänet saatiin laskettua vasta hyvin myöhään. Siksi robotin uutista ei odotettu kaikkien kuntien kohdalla, vaan alustavista tuloksista kirjoitti ihminen.

– Voittoa piti tässä mielessä ihmisvoimin avittaa. Tulevaisuudessakin uutisten tekeminen tulee olemaan ihmisen ja robotin yhteistyötä, Rahkonen sanoo.

”Vaikka Latoja helpotti yksinkertaisen datan saamista, toimituksen työ pohjasi entiseen tapaan lähinnä haastatteluihin ja analyyseihin.”

Helsingin Sanomien kehityspäällikkö Esa Mäkinen kertoo, että Latoja toimi niin kuin tarkoitus oli. Se bongasi datasta oikeita asioita, kuten sen, että Jyväskylässä vihreät nostivat kannatustaan tai että Vapaavuori sai 9,1 prosenttia kaikista Helsingin äänistä.

Sen jälkeen, kun lehden tulospalvelu käynnistettiin illalla, automaatin teksteihin ei koskettu.

Hän huomauttaa, että automaattinen vaaliuutisointi oli kokeilu, eikä siksi vielä juurikaan vaikuttanut toimituksen prosessiin.

– Vaikka Latoja helpotti yksinkertaisen datan saamista, toimituksen työ pohjasi entiseen tapaan lähinnä haastatteluihin ja analyyseihin, Esa Mäkinen sanoo.

Helsingin Sanomissa ei puhuta robotista vaan uutistekstejä tuottavasta ohjelmistosta tai automaatiosta, vaikka moni muu sanaa robotti käyttääkin.

Tutkimusprojektin Valtteri-botin uutisia julkaisivat ainakin muutamat Alma Median lehdet. Lapin Kansaan Valtteri kirjoitti esimerkiksi uutisen, jonka otsikko kuului: ”Vihreä Liitto kasvoi Lapin vaalipiirissä 1,2 prosenttiyksikköä.”

Valtteri kirjoitti uutisia kolmella kielellä niin vaalipiireittäin, kunnittain kuin ehdokkaittain.

Svenska social- och kommunalhögskolanin yliopistotutkija Carl-Gustav Lindén kertoo, että seuraavaksi tarkoitus on kehittää robotista vähemmän työläs ihmiselle. Nyt tekstipohjien syöttäminen vaati paljon aikaa.

”Ajattelen, että kyseessä on apuväline, jonka avulla pystymme palvelemaan yleisöä entistä paremmin.”

Vaali-illan uutisointi osoittaa, että mediataloissa on herätty uutisrobottien käyttämiseen.

Ohjelmistojen tekemät uutiset saivat vähän palautetta, ja sekin oli haastateltavien mukaan lähinnä myönteisen kiinnostunutta tai keskittyi yksittäisiin kielioppivirheisiin. Kaiken kaikkiaan ihmiset tuntuivat ymmärtävän hyvin, mistä on kyse.

Nyt kaikki kolme tahoa miettivät, mitä roboteille opetetaan seuraavaksi, ja visioivat, mitä pitkällä aikavälillä tapahtuu.

– Toivomme, että robottijournalismista tulee Ylellä tavalla tai toisella arkipäiväistä tämän vuoden aikana, Rahkonen sanoo.

Selvää on, ettei robottien käyttäminen tule jäämään uutisten generointiin numeerisista aiheista. Ne auttavat toimituksia paljon tätä laajemmin, esimerkiksi taustatyössä ja tiedonhankinnassa, ja mahdollistavat raportoinnin aiheista, joiden käsittelyyn nyt ei ole kylliksi aikaa.

– Ajattelen, että kyseessä on apuväline, jonka avulla pystymme palvelemaan yleisöä entistä paremmin, Esa Mäkinen sanoo.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.