Sulje

Riikka Virranta

Nyt jos koskaan media tarvitsee valtiontukea

mediatuki

Uutismedian kriittisyyden huomaa poikkeusoloissa jo puolihuolimattomalla vilkaisulla.

Tiedon tarve on valtava, samoin viranomaisten valta, joka vaatii arviointia – lainkaan väheksymättä ei-niin-kriittisen sisällön merkitystä eristyksiin pakotettujen mielien koossa pitämiseen.

Harvemmin muistetaan, mikä merkitys medialla on osana alueensa mainonnan ja markkinoinnin ekosysteemiä. Korona-aikana tämäkin puoli tulee esiin. Tiukilla olevat lehdet ja etenkin myynnin työntekijät tekevät nyt kaikkensa auttaakseen alueensa yrityksiä ja samalla itseään kriisin yli.

Koronavirus syötti kaiken muun ohella myös media-alan syliin kasan epämiellyttäviä ratkaisuja. Jo toteutuneiden mittavien lomautusten ohella tilanne voi kärjistyä pitkittyessään irtisanomisiin ja jopa konkursseihin pienemmissä mediayrityksissä, joilla ei ole taloudellista puskuria. Useampi kaupunkilehti on jo jäänyt ilmestymistauolle.

”Hallitus voisi näyttää, oliko se tosissaan listatessaan median taas kriittisten toimialojen joukkoon.”

Maailmalla arviot journalistisen median mainosmyynnin menetyksistä tänä vuonna vaihtelevat viidestä 50 prosenttiin. Medialiiton näkemys myynnin putoamisesta osuu tähän väliin.

Kyse on vasta arvioista, mutta sanoma- ja kaupunkilehtien menetyksiä voidaan laskea vähintään kymmenissä miljoonissa euroissa, eikä lommo luultavasti jää vain tämän vuoden myyntiin.

Nyt jos koskaan media kaipaisi Suomessakin valtiontukea. Hallitus voisi näyttää, oliko se tosissaan listatessaan median taas kriittisten toimialojen joukkoon.

Tanska on päättänyt kompensoida eniten kärsineille mediayrityksilleen 60–80 prosenttia mainosmyynnin menetyksistä pahimpina koronakuukausina eli maalis–kesäkuussa. Ruotsissa ja Norjassa taas valtio korottaa mediatuen tasoa koronakriisin vuoksi.

Suomessa ei ole yleistä lehdistötukea, jota voisi kriisitilanteessa tuosta vain nopeasti nostaa.

Suomi erottuu joukosta muutenkin: tilausten ja irtonumeromyynnin arvonlisävero on täällä kymmenen prosenttia. Norja ja Tanska ovat nollaverokannassa, Ruotsissa alv on kuusi prosenttia.

Tilausten arvonlisäverosta tulisikin kriisiaikana  luopua edes väliaikaisesti. Lisäksi tarvitaan tukimuoto, joka auttaa puhtaasti mainosrahoitteista, kaikkein vaikeimpaan tilanteeseen ajautunutta mediaa.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.
Kommentit