Joukko suomalaisia yrittäjiä kehittelee medialle maksustandardia verkkotuotteiden pieniin ostoksiin.
Prejkfast-työnimellä kulkevalla järjestelmällä voisi ostaa yksittäisiä juttuja, teemakokonaisuuksia, päivän lehden tai luokiteltuja ilmoituksia. Sillä voisi myös antaa bloggarille vapaaehtoista juomarahaa.
Tavoite on pystyttää järjestelmä tänä vuonna ja tehdä siitä myöhemmin Euroopan laajuinen standardi.
Idea journalismin nanomaksamisesta ei ole uusi. Sitä on kokeiltu Suomessakin 2010-luvun alussa – huonoin kokemuksin. Myöskään yhteiseen maksujärjestelmään ei ole ollut suomalaismediassa kiinnostusta.
Emme voi liikahtaa vasta, kun kaikki ovat yhteisellä päätöksellä mukana. Kyllä se menee niin, että ryhmä yksityisiä sijoittajia, muutamat lehdet ja Tekes pistävät systeemin käyntiin.
Startup-hanketta vetävä Marcus Riska on tästä tietoinen. Hän uskoo kuitenkin, että aika on nyt kypsä.
– Siihen on kaksi syytä. Toinen on se, että maksumuurit ovat levinneet mediassa ja toinen se, että ihmiset ovat tablettien tulon myötä oppineet lukemaan digilehteä, Riska sanoo.
Ryhmään luo uskoa myös se, että mobiilimaksaminen on kehittynyt harppauksin Suomessa. Toisaalta hollantilaisella Blendlellä on lupaavia kokemuksia juttujen yksittäisestä myynnistä.
– Emme voi liikahtaa vasta, kun kaikki ovat yhteisellä päätöksellä mukana. Kyllä se menee niin, että ryhmä yksityisiä sijoittajia, muutamat lehdet ja Tekes pistävät systeemin käyntiin ja muut liittyvät, kun huomaavat tämän toimivan, Riska sanoo.
Prejkfast ei ole Blendlen tavoin erillinen palvelu vaan koodinpätkä, joka lisättäisiin sanoma- ja aikakauslehtien omiin verkkopalveluihin.
Kun lukija törmää maksulliseen sisältöön, hänelle tarjotaan lehden digitilauksen lisäksi mahdollisuutta ostaa juttu yhdellä klikkauksella 0,20–5 euron hintaan. Kertyneet maksut veloitetaan myöhemmin puhelin- tai luottokorttilaskulla.
Tässä voisi olla huomattava kaupallinen potentiaali, etenkin kun aineisto on tuotettu jo tilaajia varten.
Prejkfast ottaisi välistä 18 prosentin provision, josta puolet menee operaattorimaksuihin.
Mihin nanomaksamisen mahdollisuutta sitten tarvitaan?
Riskan mukaan sanomalehdet jättävät osan kaupallisesta potentiaalistaan käyttämättä: ne keskittyvät kattavaan peittoon pienellä alueellaan eivätkä hae lisätuloja muualta.
Montaa helsinkiläistä ei ehkä kiinnosta Satakunnan Kansan kuukausitilaus, mutta teemakokonaisuus Porin Jazzeista voisi Riskan mukaan kiinnostaa. Tällaisia pientuotteita ei kuitenkaan nyt ole kaupan.
– Tässä voisi olla huomattava kaupallinen potentiaali, etenkin kun aineisto on tuotettu jo tilaajia varten.
Yrittäjät tekevät jo yhteistyötä kuuden lehtitalon omistaman Arena Interactiven kanssa, ja lehtiä haetaan mukaan pilotteihin.
Startup-hankkeessa ovat mukana muun muassa MySQL:n entisiin johtajiin kuulunut Kaj Arnö ja mainostoimisto Hasan & Partnersin hallituksen puheenjohtaja Ami Hasan.
