”Tampereen yliopiston tutkijat Jenni Niemelä-Nyrhinen ja Niina Uusitalo valitsivat ja arvioivat Suomen Lehdistön pyynnöstä tyypillisiä ilmastokuvia ja -kuvatyyppejä. Kaksikko on tutkinut journalistista ilmastokuvitusta sekä sen uudistamisen tarvetta ja mahdollisuuksia.
Katastrofit
”Stereotyyppisissä journalistisissa ilmastokriisin kuvissa nähdään tulvia, kuivuutta ja metsäpaloja. Esimerkiksi The Guardian on ilmoittanut kiinnittävänsä huomiota siihen, että tämän kaltaisissa kuvissa näkyisi myös ihmisiä, jotta ilmastokriisi ei vaikuttaisi ihmisistä erilliseltä. Tutkimusten mukaan tuhon kuvasto herättää ihmisten huomion ja saa aikaan pelkoa sekä syyllisyyden tunteita. Toisaalta se jää ihmisille kaukaiseksi ja abstraktiksi eikä aktivoi toimintaan. Kuvasto voi olla jopa lamaannuttavaa.
Koetut vaikutukset
”Yksi toimiva kuvittamisen tapa on näyttää ilmastonmuutoksen paikallisia ja ihmisten arkielämässä tuntuvia vaikutuksia. Esimerkiksi käristyskupoleita ja ennätyshelteitä kuvitetaan tyypillisesti ihmisillä, jotka nauttivat helteestä. Tärkeää olisi kuitenkin kuvittaa myös helteiden arkisia negatiivisia vaikutuksia, jotka lukijat voivat tunnistaa. Esimerkkikuva esittää tukalan kuumuuden kokemuksia kaupungissa helleaallon aikaan.”
Prosessit ja ratkaisut
”Toinen toimiva kuvittamisen tapa on näyttää ihmisiä osallistumassa ratkaisuyrityksiin ja keskeneräisiinkin prosesseihin. Ihmiset ovat yhteydessä ilmastonmuutokseen erilaisten roolien kautta. Roolit ovat ristiriitaisia ja moniulotteisia. Esimerkiksi hakkuisiin ja talousmetsien hoitamiseen liittyy ongelmia, mutta metsänhoito voi tarjota myös ilmastonmuutoksen ratkaisuja. Tässä kuvassa ja siihen liittyvässä jutussa myös luontoyhteys tulee näkyviin.”
