250-vuotias puukirkko tuhoutui täysin tulipalossa Joensuun Kiihtelysvaarassa syyskuussa 2018. Karjalainen uutisoi asiasta laajasti verkossa ja printissä.

Silti tapaus ja pari muuta paikallista tulipaloa – Liperin Myllyn ja tanssipaikka Huvitörmän palot – jäivät kaivertamaan toimituspäällikkö Jyrki Utriaista.

– Meidän olisi pitänyt olla suorana paikan päällä. Olen itse sähköiseltä puolelta lähtöisin ja tottunut siihen, että mennään kun tapahtuu ja voidaan tehdä rouheastikin, Utriainen sanoo.

Karjalainen on tehnyt vuosia suoraa urheilussa. Pikkuhiljaa livelähetyksiä on laajennettu muihin tapahtumiin ja uutisliveen, jota on kehitetty erityisesti tänä ja viime vuonna.

Uutisliven ja uutisvideon välillä on ainakin yksi merkittävä ero: tulokset.

– Olemme tehneet paljon videoita ja yrittäneet ruuvata niitä kovasti, mutta tulos on kovin paljon laihempi kuin livevedoissa, Utriainen kuvaa.

Livet ovat tilaajasisältöä ja yksi uusien tilausten ”pääputkista”. Jos järjestelmään on ilmestynyt kymmeniä tai satoja uusia tilauksia, Utriainen pystyy jo päättelemään, että jokin live on vedetty.

Uusien tilausten ohella Karjalainen seuraa, miten paljon tilaajat käyttävät suoria lähetyksiä ja niistä syntyviä tallenteita. Lähetyksiä katsoo tyypillisesti muutamasta sadasta tuhanteen tilaajaa.

– Mutta sitten kun tulee alueellisesti iso uutistapahtuma, se ei kiinnosta enää tuhatta ihmistä vaan merkittävää osaa tilaajista, Utriainen sanoo.

Viime vuoden marraskuussa paloi suksivoidetehdas Joensuussa. Karjalaisen tulipalosta tekemät suorat lähetykset keräsivät noin 14 000 katsojaa.

”Jos vaikka sote-puolella on tehty tärkeä päätös, olemme paikalla samaan malliin kuin isot televisioyhtiöt ja otamme ensikommentit.”

Karita Hentunen tuli Karjalaiseen suorien lähetysten ja Radio Rexin tuottajaksi Yleltä viime vuoden helmikuussa. Hänen tehtävänään on ollut kehittää uutisliveä ja suoria lähetyksiä tapahtumista.

Karjalaisen uutistoimituksessa on kenttätiimi, jossa kiertää viitisen toimittajaa ja kaikki kuvaajat. Toimituksessa on koko ajan toimittajan ja kuvaajan tiimi, jolla on valmius hypätä lähettämään. Nopean ja reagoivan lisäksi tehdään suunnitelmallista liveä noin kerran viikossa.

– Jonkin verran on pitänyt hakea, mistä liveä kannattaa tehdä. Aiheen pitää olla uutinen tai visuaalisesti kiinnostava, jotta se on liven väärti, Hentunen kuvaa.

– Kyse ei ole vain onnettomuuksista. Jos vaikka sote-puolella on tehty tärkeä päätös, olemme paikalla samaan malliin kuin isot televisioyhtiöt ja otamme ensikommentit.

Karjalainen on lähettänyt suoraa esimerkiksi paikallisesta Ukraina-mielenosoituksesta ja Joensuun uusista sähköbusseista, joita esiteltiin torilla. Lehti oli paikalla, kun ihmiset jonottivat läpi yön tavarataloketju Rustan myymälän avautumista. Supliikit haastateltavat tekivät tallenteesta hitin, myös TikTokissa.

Vaalien suorat lähetykset eli ehdokaspaneelit ja valvojaisilta ovat keränneet paljon katsojia ja hyvää palautetta.

– Meillä on ollut toimittajia spekuloimassa alueen eri kuntien tuloksia. Kentällä on oltu eri puolueiden paikallisissa vaalivalvojaisissa kuvaamassa suoraa, joka on istutettu lähetykseen. Eihän mikään muu väline tarjoa sellaista, Hentunen pohtii.

Kenttätiimi toimii teknisesti yleensä pelkän kännykän ja kamerajalan varassa. Isompiin tapahtumatuotantoihin tarvitaan kuitenkin useita kameroita, ohjaaja ja esimerkiksi urheilussa selostaja sekä ulkopuolinen kommentaattori. Monikameratuotannoissa Karjalainen on käyttänyt paikallista yrityskumppania.

Tuore iso tuotanto oli Joensuusta lähtöisin olevan Neljän Ruusun 40-vuotisjuhlakeikka, jolla oli ensipäivinä 4000 tilaajakatsojaa.
Suosittu on ollut myös esimerkiksi lähetys Kauneimmista joululauluista. Viime aikoina Karjalainen on kokeillut lähettää joitakin webinaareja, kuten asiantuntijaluentoja.

Usein kuulee sanottavan, että livet tuovat tilaajia, joista iso osa peruu tilauksen saman tien.

Jyrki Utriaisen mukaan taas varsinkin urheilulivet auttavat tilaajapidossa, kun ohjelmaa on tiedossa pitkälle eteenpäin.

– Kun olemme näyttäneet kesällä ja alkusyksystä kakkosen fudista, meille tuli tilaajia, jotka ovat pelkästään sen takia mukana, hän sanoo.

Sekään ei ole ongelma, jos joku on kiinnostunut vain yhdestä tapahtumasta. Karjalainen myi kolmen päivän tilauksia suunnistuksen SM-kisoista hintaan 5,90 euroa. Tyypillisesti yhden lähetyksen voi seurata hintaan 3,90 euroa. Mikrotilauksia myydään parhaimmillaan satoja tapahtumaa kohden, ja niistä saadaan kontakteja markkinointiin.

”Tarvitaan taitoa tuottaa jatkuvaa puhetta ja sisältöäkin siihen puheeseen. En tiedä, saako sitä muuten kuin tekemällä.”

Kenttätiimissä työskentelevä toimittaja Olli Sorjonen tekee nykyään suorien lähetysten ohella paljon radiojournalismia. Suorista tehdään yleensä juttua myös printtiin.

– Vaikka live olisi etukäteen suunniteltu ja kaikki menisi hyvin, se kuluttaa yllättävän paljon energiaa. Tekeminen ja oleminen on niin intensiivistä, et voi juoda kahvia ja rapsutella päätä, hän kuvaa.

– Liven tekeminen vaatii varmuutta, ettei tule tyhjiä hetkiä. Tarvitaan taitoa tuottaa jatkuvaa puhetta ja sisältöäkin siihen puheeseen. En tiedä, saako sitä muuten kuin tekemällä.

Silti Sorjonen sanoo, ettei kameran edessä oleminen ole monellekaan Karjalaisessa täysin uutta. Videoista on vain siirrytty enemmän suoraan ja liven tekeminen on säännönmukaistunut.

Toimituksessa on keskusteltu paljon siitä, miten livet muuttavat Karjalaisen journalismia. Sorjosen mukaan suoriin lähetyksiin tulee usein kevyitä aiheita ja huumoriakin. Silti hän toivoo, ettei sisältö painotu liikaa loppukevennykseen vaan yleisö oppii katsomaan yhteiskunnallistakin suoraa.

Jyrki Utriaisen mukaan on selvää, että kun henkilöstöä ei ole tullut lisää, myös liven tekeminen on jostain pois.

– Urheilussa journalismia on viety enemmän siihen suuntaan, että nostamme ihmisiä ja ilmiöitä esille. Uutispuolella meillä mietitään hyvin kriittisesti, mihin tartumme ja mihin emme. Kaikkiaan pyrimme siihen, että teemme vähemmän mutta vaikuttavammin.

• Näin sanomalehden toimitus taipuu suoraan lähetykseen
• 1. Resurssit kuntoon. Organisaatiouudistuksessa viime vuonna Karjalaiselle nimettiin kenttätiimi, johon valittiin halukkaiden joukosta suoran tekemisestä kiinnostuneita toimittajia.
• 2. Yhteistä koulutusta. Ulkopuolinen yritys on ollut kouluttamassa toimittajia ja kuvaajia siitä, miten kameran edessä ollaan ja miten sijoittaudutaan kuvaan. Kuvaajille muutos oli pienempi, sillä videota on tehty pitkään.
• 3. Kahdenkeskistä oppia. Karjalainen palkkasi Yleltä liveä vetämään Karita Hentusen, jolla on tv-taustaa. Hentunen on auttanut toimittajia kahden kesken alkuun suorien tekemisessä, kuten suoran idean sisäistämisessä ja löyhän käsikirjoituksen tekemisessä. Lisäksi hän on arvioinut lopputuloksia yhdessä tekijöiden kanssa.
• 4. Taustatyö korostuu. ”Kun printtitoimittaja lähtee keikalle, hän menee tekemään taustatyötä. Livessä toimittajan pitää jo olla aiheesta perillä ja tietää vähän, mitä aikoo tehdä”, Hentunen tiivistää keskeisen muutoksen. Toisaalta yllättävässä uutistilanteessa on pystyttävä selostamaan juuri sillä hetkellä nähtäviä ja koettavia asioita.
• 5. Suurimmat ongelmat teknisiä. Jyrki Utriaisen mukaan suurin haaste ovat olleet tekniset ongelmat, jotka on selätetty masentumatta yksi kerrallaan. Lehti on muun muassa vaihtanut teknologiaa Vimeosta ja YouTubesta Flowplayerin sovellukseen, jolla kuvaaja voi lähettää suoraa deskiin, josta se saadaan verkkoon nopeasti.
• Lähde: Karita Hentunen ja Jyrki Utriainen