Sanomalehtien tulevaisuuden kannalta keskeiset lainsäädäntötavoitteet saavat myönteistä vastakaikua huhtivaaleihin käyviltä eduskuntapuolueilta.
Suomen Lehdistö kysyi puolueilta kannat arvonlisäveroon, jakeluun ja Yleisradioon. Vastaukset antoi puolueen puheenjohtaja tai puolueen muu johtohenkilö.
Kaikki puolueet vastustavat lehtitilausten arvonlisäveron korottamista. Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto laskisivat veroa nykyisestä 10 prosentista, muut pitäisivät printtiveron ennallaan.
Digilehtien 24 prosentin arvonlisävero pitäisi puoluejohtajien mielestä alentaa printtitilausten tasolle. Perussuomalaiset ei kuitenkaan rysäyttäisi veroa kerralla alas.
Yleisradio haluaa itselleen mahdollisimman suuren julkisen palvelun tehtävän ja Posti mahdollisimman pienen.
Jakelussa sanomalehdille elintärkeä kysymys on vähintään viisipäiväisen jakelun säilyminen postilaissa.
Kaikki muut puolueet paitsi kokoomus ovat sitä mieltä, että velvoite jakaa postia jokaisena arkipäivänä tulee säilyttää. Kokoomus haluaisi arvioida jakelutarpeen uudelleen.
Kuusi puoluetta kahdeksasta näkee tarpeelliseksi, että Yleisradion julkisen palvelun tehtävä määritellään nykyistä tarkemmin. Tällä kannalla ovat kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit. Nykymäärittely riittää SDP:lle ja vihreille.
Ainoana kysymyksenä puolueita jakaa merkittävästi Ylen rahoituksen taso. Perussuomalaiset pienentäisi Yle-veroa suorilta käsin, ja keskusta sitoisi alentamisen Ylen tehtävän määrittelyyn. Kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit jäädyttäisivät rahoitustason. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät jatkaisivat indeksikorotuksia.
Tarvetta julkisen palvelun tehtävän pohdinnalle on sähköisen median lisäksi myös jakelussa. Nyt sanomalehdet ovat kahden valtionyhtiön loukussa: Yleisradio haluaa itselleen mahdollisimman suuren julkisen palvelun tehtävän ja Posti mahdollisimman pienen.
Molemmat pyrkimykset kaventavat toimintaedellytyksiä sanomalehdiltä, jotka hoitavat merkittävää julkisen palvelun tiedonvälitystehtävää.
